Joka perjantaiseen tapaan, meillä on tänään sauna. Olen koettanut välillä saada sitä siirrettyä lauantaille, laihoin tuloksin. Varsinkin nyt kun ukko häärii lämmitystouhuissa niin siirto ei käy. Minulle sopii tosin paremmin kun hyvin, että en joudu vesien kantoon, itse lämmittäminen nyt ei edes työstä käy.

Meillä on siis ulkosauna. Joka kaipaisi kipeästi muutamaa kuntoa kohentavaa operaatiota. Ulkovuori alkaa olemaan valmis, lauteet kaipaavat rehellisesti sanottuna uutta puuta itseensä, samoin seinät puhumattakaan ikkunoista joiden uusiminen tekisi ihmeitä. Ulko-ovikin olisi syytä vaihtaa. Toisaalta, kaikkeen tottuu, itse en pidä saunaa sisätiloistaan ränsistyneenä, ajan patinoimana lähinnä. Ulkovuori sitten onkin toinen juttu, se on ränsistynyt kuten ne ikkunatkin. Ja uusi ulko-ovi saattaisi poistaa viiman lattiatasosta.

Kehitystä saunatiloissa on tapahtunut näistä puutteista huolimatta huomattavasti parin-kolmen vuoden sisällä. Ensinnäkin, saunatupa ja eteinen on paneloitu ja lattioihin lyöty komeat laudat. Vielä suurempi uudistus oli kahden vuoden takainen saunan sähköistyminen. Kyllä, meillä saunottiin ensimmäiset viisi vuotta kynttilöiden ja öljylyhtyjen valossa. Ei kovin turvallisen kuuloista mutta tosiasia sekin, että jopa lapset tottuvat varomaan kyseisiä valonlähteitä kunhan pienestä pitäen joutuvat niihin tottumaan.

Tämän talon kauppahetkellä saunallakin oli sähköt. Mutta kuten arvata saattaa, yläkerran remontin alkutiimellyksessä eli seinien purkamisen yhteydessä saunalle menevä johto katkesi tai katkaistiin. Täyttä varmuutta asiasta ei taida olla kenelläkään koska purkuhommiin riitti innokkaita tekijöitä. Ja koska yläkerran remontti ajoittui kesälle niin kukaan ei niitä valoja saunalla sen kummemmin edes kaivannut. Pimeän aikaan niitä kaipailin ensialkuun kun valonlähteinä toimivat pelkät tuikkukynttilät, mutta öljylyhdyt keksittyäni en edes juurikaan muistanut koko sähköttömyyttä.

Sähköjen uuden tulon jälkeen olen jopa muutaman kerran kaivannut "sähkötöntä" saunaa, aivan erityisesti parin vuoden takaisena jouluna jolloin sähköt katkeilivat koko joulunpyhien aikana useamman kerran ollen pois jopa kolmekin tuntia kerrallaan. Siinä lauteilla parivuotiaan pojan ja nelivuotiaan tytön kanssa pilkkopimeässä istuessa se sähköttömyys oikein läikähti lämpöisenä muistona rinnassa. Jos joku on turvatonta touhua, on se että koetat saada pienet pysymään aloillaan pimeässä sen aikaa että itse haparoit hakemaan saunatuvan puolelta kynttilää.

Muiltakin osiltaan tuo joulu oli ikimuistoinen, jouluaattona sähköt katosi juuri kesken perunoiden keiton, seuraavana päivänä isompien lasten kotiuduttua isältään pelattiin alfapettia keittiössä kynttilöiden valossa pojan, siihen aikaan 10v kootessa legoraceria otsalampun valossa. Joko tämä alue on todellinen sähkökatkomagneetti tai sitten sähköyhtiöiden verkot on valmista kamaa.

Vielä sananen siitä ulkosaunastamme. Ulkosaunalle tulee vesi kesäisin letkusta, talvisin saavissa lumikolassa kiskoen. Aika homma joka kerta, mutta maksaa vaivan. Löylyjen suhteen sauna on lyömätön. Siksikin olen antanut ajan patinan jatkaa nakertamistaan. Remottikohteet kun on listattu kiireellisyysjärjestykseen ja tätä nykyä ykköskohteena on takan hankinta, kakkosena pesuhuone ja sauna pitää sijaa kolme. Onneksi minuun ei lista päde, sillä hetkellä kun vimma iskee niin jotain menee remontin alle, oli sitten listalla millä sijalla hyvänsä. Koetan pidätellä itseäni, sillä olohuone, eteinen ja keittiö sai uudet maalit ja boordit vasta vuosi sitten ja keittiö oli edellisen kerran käsittelyni alla kolme vuotta sitten.

Ja nyt, löylyihin!