Minulle soitettiin eilen iltapäivällä sairaalan äitiyspolilta. Hoitaja kyseli odotuksesta, olivat saaneet lähetteen sinne, ja miehen siskosta. Minä selitin sen minkä osasin, kunnes päästiin itse asiaan. Kysyi onko minulla mitään papereita miehen siskoon liittyen. Anopilla on, lastenklinikan paperit mutta eipä tuollakaan taida muuta olla. No hyvä, saisiko niitä papereita hänelle, tai kopioita lähinnä niistä.

Lupasin, ja kysyin koska olisi tarpeen. Jos voisin faksata tai tuoda ne, olisi torstaiksi saatava kaikki mahdollinen dokumentti kyseisen ihmisen tiimoilta. Eli jos syntymäaikaa ja kuolinpäivää? Hän kaivaa sitten heidän päästään kaikki paperit jotka miehen siskoon liittyy. Selvä, onnistuu, tuon paperit synnytysvastaanotolle kuoressa johon kirjoitan hoitajan nimen. Ja se kiire asiassa?

Siellä on torstaina genetiikan miitinki, jossa on paikalla lasten- ja perinnöllisyyslääkäri, ja mitä muita lääkäreitä hoitaja siinä samalla luetteli, ainakin viisi eri nimikettä vilahti lauseessa. Haluavat koota kaikki paperit miitinkiin, niin lääkärit voivat kartoittaa, mitä kaikkia mahdollisuuksia on nyt tutkia tämän vaavin kohdalta onko perinyt saman sairauden.

"Rakenneultrahan nyt ehdottomasti tehdään, mutta tällaisella lääkärijoukolla on hyvä kartoittaa kaikki muutkin mahdollisuudet". Aha, selvä, hyvä. Anoppi tuo tänään paperit kopioitavaksi ja oli niin onnea täynnä, kun viimeinkin siihen otetaan kunnolla kantaa. Kävihän tuo yksikin tyttäristään sairaalassa kontrolleissa, eli ultrattavana, tästä samasta syystä, mutta silloin kukaan ei kuitenkaan ottanut kunnolla asiaa katsottavaksi. Eniten anoppia taisi ilahduttaa se, että jatkossa kun muut lapsistaan vielä lapsia tekevät, tämän miitinkin jälkeen, on varmasti tiedossa mitä tutkintamahdollisuuksia on olemassa.

Nyt irkku vaikenee, irkulla on paljon hommia hoidettavana.