Eilen aamulla lähdin suosista kävellen kiikuttamaan eskareita, ja se kannatti, selkä vetreentyi kulkiessa sen verran että aamupäivän mittaan tuli touhuttua ja häärättyä liki kivutta. Alaselän lihakset selvästi ne jotka kiukuttelevat. Makaaminen ja istuminen tekee huonoa selälle, jopa niin huonoa, että illalla menin nukkumaan lähes täysin kivuttomalla selällä ja aamuyöstä heräsin ekan kerran siihen, että kääntyessä tuntui viiltävä kipu selässä. Kivaa!

Tässä tilanteessa etenkin, kun pitäisi levätä ja maata ja ottaa rauhallisesti, teen niin tai näin, aina menee väärin. Toivottavasti tämä nyt menee suhteellisen nopeasti ohi, eikä ole loppuraskauden kestävä särky, muuten olen purjeissa ja totaalisesti. Se uiminen tuntuu järkevältä vaihtoehdolta, pakko myöntää. Täytyisi vain ostaa ne uikkarit ensin.

Eilen touhusin aamupäivän, pesin poikien huoneen ikkunan samoin kuin keittiön ikkunan, vaihdoin verhot, pesin poikien tietokonepöydän. Siis todellakin pesin, uskomaton sotku pitkin pöytää. Eikä ainoastaan monitorin alla vaan koko pöydän alueella. Iltapäivä meni ulkona, ja hoitopojan lähdettyä tein pikaisesti ruokaa omille ennen kuin oikaisin sänkyyn tunniksi.

Illansuussa olikin vielä pakko lähteä palauttamaan pari elokuvaa ja hakea koiruudelle ruokasäkki. Mukavaa. Iltapalaksi keitin porukalle jälleen neljän viljan puuroa, tällä kertaa niin runsaan kattilan että sain itsekin lautasellisen.

Tämän päivän ohjelma on vielä haussa, aamupäivä pitäisi touhuta kotihommia pois, kunhan saa tämän selän ensin taas normaalimmaksi. Iltapäivällä suunnitelmissa on päiväunet. Tämä väsymys ja päivittäiset päänsärkykohtaukset (kai se on kohtaus kun kestää vartista pariin tuntiin) saavat sängyn vaikuttamaan päivä päivältä ihanammalta paikalta.

Nyt teiniä tönimään, ei kuulu liikettä vaikka tönitty on jo kertaalleen.