Aivan uskomattoman ihana auringonpaiste! Pakko mennä hetkeksi pihalle, vaikka ei muuta niin edes istumaan jakkaralle ulkorapuille hetkeksi. Auringolla on kumma voima, sitä tulee tehtyä suit sait sukkelaan hommia ilman minkäänlaista tarvetta patistaa itseään töihin. Nytkin on jauhelihakastike ja perunamuusi tehtynä, ja syötykin on jo, lihasoppalihat on kiehumassa ja keittiö siivottu.

Huomenna onkin sitten lihasoppapäivä, teen seuraksi peltileipää kun tuntui menevän hujauksessa eilen. Hätinä sain miehelle säästettyä kolme siivua illaksi. Ja iltapalalle 1,5 litraan vettä tekemäni neljän viljan puuro loppui kesken. Syöjiä ei ollut kuin prinsessa, pojat 10 ja 12, sekä allekirjoittanut. Tänään täytynee keittää suoraan 2 litraan. Niin ja huomiselle suunnittelin myös Dallaspullien tekoa, nyt kun löysin täytteelle kunnon ohjeen.

Tänään en enää teekään mitään kunnollista nyt päivällä, saan vietyä nuo kaksi poikaa yhdeksi kerhoon ja haettua prinsessan eskarista niin aion ottaa tiukan kylkiasennon. Illan suussa voisi sitten kuoria muutaman kilon perunaa huomiseen soppaan valmiiksi, ettei jää aamuksi se homma. Ikuista perunashowta elämä...

Jotenkin on olo hieman vetämättömissä, ei jaksaisi enää edes poikien viemisen vaivaa nähdä. Se ruoka, se ruoka. Joka kerta sama juttu ruoan jälkeen, jos itsensä oikasisi niin nukkumatti tulisi silmänräpäyksessä. Ja mikä siinäkin on, että sitä on syötävä tolkuton määrä? Nytkin oli ihan pakko tehdä nimenomaan jauhelihakastike ja muusi kun teki niin paljon jo aamusta mieli, ja kappas vaan, pari lautasellista meni huomaamatta. Nyt onkin sitten maha niin täynnä, että hyvä kun liikkumaan pystyy.

No, tunti vain ja voi oikasta hyvällä omalla tunnolla sohvalle.