Tänään ei vain uni enää tullut kun puoli kuudelta silmät avasin. Ei vaikka kuinka koetin sitä saada. Niinpä luovutin kuuden kanttiin ja nousin ylös. Ensin travianin päivitys ja tässä sitä taas ollaan. Hereillä ja ajatuksia nuppi täynnä.

Tänään on hyvä päivä. Saan kauan odottamani vieraan eli ystävän johon olen tutustunut netin kautta. Olemme jutelleet puhelimessa monet kerrat, nettituttavuutta on kestänyt jo liki kaksi vuotta, josta ystävyydeksi sanoisin tuosta vaan viimeistä puolta vuotta. Ja nyt, tänään me vihdoinkin tapaamme. Eli minttukrokanttikakku on jääkaapissa odottamassa aamupäivällä saapuvaa ystävääni.

Sitä ennen on tosin ohjelmassa eskarikuljetus, kamun lapsineen lääkärissä käyttäminen ja ihan ensin ajattelin hieman imuria näyttää alakerralle kun eilen se jäi näyttämättä... Hiekkaa tulee tolkuttomasti kengissä sisälle, ja se leviää kuin rutto tuolta pikkueteisestä pitkin isoa eteistä, olkkaria, keittiöä... Kamalaa. Nyt irkku lopettaa plääsäämisen, ja siirtyy tositoimiin. Katsotaan koska ehdin seuraavan kerran höpöttämään.