Hyvät ensin. Spede on kasvanut ihan possuna. Pituutta oli tullut liki 4 senttiä lisää vajaassa kolmessa viikossa ollen nyt 53cm. Ja painoakin yllättäen lähemmäs kilo, eli 4280 näytti vaaka. Kovin on merkillinen tyyppi, terkkakin sitä ihmetteli että miten ihmeessä tuo kiinniottokasvu on noin julmettua kokoajan. Tunnustin syntini, velliä on kohta viikko tarjottu iltaisin kun syöttövälit niin pahasti lyheni. Kuten aiemminkin sanoin, uusi terkka on juuri sellainen jonka kanssa osuu kemiat yhteen ja jolla on maalaisjärki nupissa, niin nytkin. Totesi ratkaisun olleen loistava.

Vaan sitten ne huonot. Eilen Spede aivasteli, satunnaisesti siis. Edellisenä päivänä tällä vuoti silmät. Silmien vuotoa ei ollut enää eilen, mutta se aivastelu. Iltapäivällä poika kuulosti räkänokkaiselta. Illalla ei. Hankki siis selvästi samaa vietävän räkätautia mikä näillä isommilla on ollut. Ja niinhän siinä kävi, että kun eilisen hankki, niin tänään sai sen sitten kunnolla. Kyllä on avuton olo äidillä, kun toinen rohisee ja röhisee hengitellessään, onneksi mitään sen kummempia hengitysongelmia ei sentään ole ollut. Ja nyt lisänä on sitten jo yskäkin.

Nukahtaminen oli vaikeaa nyt aamupäivällä, no kai nyt, vaikea yhtälöhän tuo on kun pitäisi saada tutti suuhun, mutta kun ei hengittely oikein nenän kautta toimi. Voi kökkömöö. Niistäjän löysin onneksi lääkekaapin periltä, keitin sen ja ihan tilkkanen sieltä nenusta töhnää irtosi, keittosuolaliuostipat olen tietysti junnun jäljiltä jo hävittänyt. Edessä on siis apteekkireissu. Ruoka on ainakin vielä maistunut, toivottavasti maistuukin. Ja tottakai kun pienestä onnettomasta on kysymys, niin eiköhän tuo tuntunut nukahdettuaan käteen lämpöiseltä eli liekö sitten vielä lämmönkin lykkää samaan pakettiin.

Keskolaan soitin jo, lähinnä siitä lämmöstä että jos sen nostaa. Panadol 60mg tuotetiedoissa kun luki että yli 3kk ikäisille. Lupa on saatu, jos lämmön nostaa niin suppoa pyllyyn vaan. Voi kurjuuden kurjuus. Nyt joka iikka, peukut, isovarpaat ja kaikki mahdollinen pystyyn, tai no, miehille lisähuomautuksena, ei nyt ihan kaikkea, ettei tauti tuosta kummene vaan lähtee reippaasti poistumaan pientä kiusaamasta.

Irkku syöksyy nyt taas kerran kurkkaamaan, onko hengitys edelleen yhtä röhäistä, se kun tuntuu olevan yhtenä hetkenä yhtä ja toisena toista. Moro!