maanantai, 4. helmikuu 2008
Kateissa
Tänään meillä syödään siis tonnikalaleipiä ja porkkanaraastetta sekä tomaattia. Onneksi leivät on lasten suurta herkkua ja vielä parempaa, niitä on aika hiton harvoin. Pyykkiäkin pitäisi pestä, mutta sen homman siirrän suosilla huomiseen, ei vaan jaksa. Sen verran sain sentään aikaiseksi, että soitin neuvolaan terkalle Speden mahasta. Kakka kun on edelleen löysää, banaani onneksi kovettaa jonkin verran. Että kun tässä puolitoista viikkoa kohta jo varsinaisesta taudista ja edelleen silti ja silleen. Voi kuulemma kestää pari-kolmekin viikkoa ennen kuin normalisoituu, tosin, jos ensi viikon alussa vielä löysällä täytyy käydä lääkärissä ja ottaa näytteet, vesi kun on edelleen mitä sattuu täällä.
Sanon mä. P-le! Kuinka hyvin onnistuttiinkin pysymään terveinä aina siihen asti kun koulut ja kerhot alkoi joulun jälkeen, nyt onkin sitten jo kuukauden ajalta plakkarissa vesirokot ja norot. Oman lisänsä jännitettäviin antaa kylillä riehuva kuume-kurkkukipu-virus joka on kuulemma todella äkäinen. Helketti soikoon sanon mä. Umpioitua pitäisi vallan. Ja hittolainen, se noro. Kuulkaa, eniten harmittaa että saimme sen nyt sitten levitettyä Speden kummitädinkin pesueeseen. Ei oo kivvaa.
Juu. Kuten huomaatte, irkulla ei ole mitään kunnon sanottavaa. Kunhan tapan aikaa ja odotan intopiukeena iltaa ja nukkumattia. Kamalaa olla vanha ja raihnainen akka. Nih. Nyt hilppasen katsomaan josko prinsessa olisi selvinnyt jo läksyistään, josko niitä leipiä sitten.... Se on moro ja viettäkää virkiä maanantaiehtoo sano.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.