Irkku on yllätetty! Iloisesti ja silleen, hilpiästi sano. Ja aina paranee, yllättäjä on kirpun kokoinen, ainakin melkein. Spede nukkui kahdeksaan! Mitä voimme tästä päätellä? Irkun teoria unta häiritsevästä ukon herättelylaitteistosta, siis kännykästä, pitää paikkansa. Spede kun heräilee joka aivaten ainoana ukon aamuvuoroviikkona viidestä eteenpäin nonstoppina.

Ja jotta tämä ei nyt ihan ilonkiljahteluksi ja hilpeilyksi menisi, niin todettakoon että on tässä nyt vastoinkäymisiäkin. Irkun kännykkä sanoi sopimuksen irti eilen. Ihan tuosta vaan. Varoittamatta. Ei tule kuulkaa näyttöön mitään muuta kuin latauksen palkki. Ei auta buuttailu eikä rukoilu. Ei toimi. Onneksi kaapin periltä löytyi urhea sotaratsu vm 01. Joka tosin aiheuttaa sitten omanlaisiaan ongelmia sekin. Kas kun.

Soittoääni on outo. Joka taas saa aikaan sen, että irkku istuu olkkarissa tyynen rauhallisesti kun känny vikisee köökissä ja huutelee tenaville tyyliin "kenen helketin kapula täällä taas raikaa". Tekstareiden laittokin on tuskaa. Kun se känny tahtoo ensin viestin ja vasta sitten numeron, ja irkku on ehtinyt jo tottumaan toiseen tahtiin tässä vuosien saatossa. Merkillisen pienistä asioista sitä ongelmia pukkaakin.

Tosin, onhan tässä omat hyvätkin puolensa. Eipä tule soiteltua. Eikä tekstailtua. Ja kerrankin irkulla on lähes kännyvapaata. Nolottaahan se silti. Kun ukon kapulaan ihmiset soittelee jotta "missä irkku kun ei vastaa". Ja irkku istuu siinä sohvannurkassa edelleen tyynen rauhallisena kun ei ole tajunnut että hitto vieköön, se oli irkun känny kun siellä keittiössä vikisi. Ja tuumii soittajille että juu, sortsit, en hokannut että olisi pitänyt vastata.

Jahas. Olipa harvinaisen turhanpäiväinen uutisaihe- poistun takavasemmalle pyykkikoneen käynnistykseen. Kas kun meillä poika 11v laatoitti sänkynsä yöllä. Mahatautia liikkeellä kenties, ei tiedä. Kun kukaan muu ei ole ainakaan vielä laatoittanut, eikä se poikakaan viitsinyt kuin sen yhden kerran. Se on moro, nauttikaa auringosta!