tiistai, 3. kesäkuu 2008
Jiihaa ja perkema!
Tämä päivä menikin sitten prinsessan synttärijärjestelyissä. Juhlat on huomenna, aikuisten ja serkkujen kekkerit. Kaveripippalot on vuorossa torstaina ja ne irkku aikoo järkätä kevein rantein ja fiiliksin eli muutama paketti jäätelöä, limpparia, sipsejä ja vastaavaa takuuvarmasti tenaviin uppoavaa kamaa. Huomiseksi olikin sitten aikeissa leipoa vähän suolapalaa, makeaa kakkaraa ja kenties jopa mansikkakermakakku, mikäli nyt mansikoita sattuu löytymään jostain.
Vaan kuulkaa, olipa onni, että irkkuun iski ruoan päälle laiskotuskohtaus. Kun tottahan tuota sitten kahden kanttiinkin vielä ehtii pyöräyttää suklaahyydykekakun, jauhelihakiekkoja ja sen mansikkakakun pohjan. Mansikkavaniljaviinerit, ne helpot versiot lehtitaikinasta, kun aioin muutenkin jättää huomiselle aamulle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, huomiselle kun on muutenkin kasaantunut ohjelmaa. Kuten kunnollinen siivous alakerrassa, vessanpesu, junnun neuvola ja tietysti niiden mansikoiden jahtaaminen. Johonkin väliin olin niitä kesäkukkien istuttelujakin tunkemassa...
Niin tosiaan, se laiskotuskohtaus. Vieraslista käsitti prinsessan tätejä nelin kappalein. Serkkuja nelin kappalein. Mummua, kummia ja pikkuserkkua. Joista pikkuserkku vanhempineen ja kummi ilmoitti jo eilen olevansa estyneitä. Kesäleirikuvioita, tiedättehän... Siitäkin huolimatta eläväisiä tenavia oli listassa vielä tänä aamuna neljä. Aikuisia kuusi. Ja niistä tenavista puolet kuuluu sarjaan "en syö tota, mitä toi on, en syö kun se ei ole jäätelö, keksi, pipperi". Juuri näitä joiden takia kannattaa ihan oikeasti panostaa joko keksihyllyostoksiin, pakastealtaaseen tai sellaisiin kakkuihin jotka sisältää suklaata tai rutkasti tutunnäköistä kermaa.
Ja eiköhän siinä suklaakakun kietastuani jääkaappiin hyytymään astunut kuvaan se "irkku-järkkää-synttärit"-kato. Eli prinsessan toinen kummitäti soittaa. Vesirokko lapsilla, ei pääse paikalle. Tai oletettavasti ainakin, kun kutiavaa näppyä on vaikka nyt ei kuumetta olekaan eikä muutenkaan kipeän oloista joukkoa. Samalla ilmoitti että ei se toinenkaan kummitäti sitten paikalle tule, kun tuon pojalla on samoja näppyjä selässä pari kappaletta. Eli juhlat saatiin pikana kutistumaan yhteen tenavaan ja neljään aikuiseen. Ja niistä neljästä aikuisesta yksi ei syö mitään suolaisia. Joten antaapi niiden leivontojen olla sitten, turha niitä on kamalaa määrää taas jääkaappiin kasata kun puolet saattaa hyvinkin jäädä syömättä. Suklaahyydykekakku mansikkakoristeilla saa luvan riittää, ehkä ostan lisukkeeksi jotain suolapalaa jonka voi heittää uuniin ja pöytään.
Harmittaa, tosin ei alkuunkaan yhtä paljon kuin viimeisillä tai sitä edellisillä junnun synttäreillä joilla vierassaldo oli suunnilleen yhtä masentava ja suurin osa tarjottavista päätyi lopulta roskiin. Onpa meillä vietetty sellaisetkin synttärit, joiden ainoa vieras oli mummo. Ehkäpä, kenties, irkunkin päähän alkaa pikkuhiljaa mahtua se totuus, että jos irkku haluaa järjestää synttärit, kannattaa ne järkätä niin ettei kutsu vieraita vaan ostaa vain pari keksipussia ja nakkaa ne pöytään jos nyt joku sattuu paikalle eksymään. Ei sitä omalla väellä sentään ihan mahdottomia määriä herkkuja suuhun mätetä, jos laskut on tehty alunperin tuplamäärälle.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.