Uni tänä aamuna. Spede päätti toisin ja noustavahan se oli jo ennen kuutta. Itse asiassa hyvä juttu, pelikuviot oli menoillaan ahterilleen ja olisi mennytkin jos tosiaan olisin nukkunut kuten illalla ajattelin. Yövuoroa valvonut heppu kun oli myös nukahtanut kesken menon, me kotiäidit nyt vain olemme tällaisia. *heh*
Spede vaikuttaa paremmalta. Irkku on tehnyt ihan itse diagnoosinkin pojan taudista. Enterorokko, se se kuulkaa on. Samainen tauti kävi irkulla pikaversiona maanantaina, syöminen ei vain onnistunut kun suu oli niin kipeä. Enpä muista koskaan ennen niin käyneen. Koetin syödä ja vedet valui silmistä kun kitalakeen sattui niin paljon ruoan osuessa sinne. Vain jogurttia ja juotavaa pystyi nauttimaan ja voi pojat, että oli silti nälkä. Olo oli muutenkin jotenkin todella ankea vielä maanantaina mutta minähän laitoin sen lauantain synttäreiden piikkiin, näinköhän siitä osa olisikin ollut tautiin liittynyttä?
Ei voi tietää. Joka tapauksessa speden ongelma on aivan sama. Itse säästyin sentään kuumeelta mutta tuo suukipu ei hetkeen unohdu. Ja nyt äitin pikku kirppu ei pysty syömään. Eilen oli lapselle ruoaksi jäätelöä ja viiliä. Kylmää mehua. Kaikki nuo kävi, mutta annapa olla kuin poika koetti syödä lihapullaa. Isin antamaa karkkia. Voi elämä mikä kipuitku, kaveri kaivoi sapuskat suustaan ja itki kuin viimeistä päivää. Karkin kohdalla itkussa kuului selvästi myös harmitusääni.
Tosiaan muuten, ukko kotiutui eilen viiden kanttiin. Yksin. Sekä prinsessa että junnu olivat tahtoneet jäädä yöksi mökille miehen serkun ja tämän tenavien kanssa. Ohhoh! Kotona iltaa vietti ainoastaan spede ja poika 12v joka kotiutui kaveriltaan vasta puoli yhdeksältä. Aivan kuin tässä olisi pitkällä vapaalla. Spedeen isin pitkäaikainen kotoa poistuminen vaikutti lähinnä takioivasti. Onko se muuten sana?
Spede roikkui isissä kiinni illan kuin takiainen, isi makasi sohvalla katsomassa töllöstä kiekkoa ja spede mahan päällä. Isi meni suihkuun kun oli umpijäässä liian ohkaisten kenkien ja jääpatikoinnin jäljiltä ja spede meni mukana. Isi meni vessaan ja spede perässä. Spede on näistä pienemmistä ollut eniten isin poika koko ajan, ja kun isi oli perjantai-illan ja lauantaipäivän pois, oli se spedelle pienimuotoinen katastrofi.
Tänään onkin ohjelmassa vain oleilua. Toki sitä voisi tehdä monenlaista, mutta taidan jättää huomiselle. Ukko noutaa yökyläilijät, spedellä on edelleen kuumetta ja irkkua todellakin väsyttäisi edelleen. Päiväunet voisi olla in ja pop.
Ai niin, saimme eilen ilouutisia. Miehen sisko muutti yhteen poikaystävänsä kanssa ja nämä menivät kihloihinkin samalla kertaa. Onnea! Silti kysyn, että miksi meitä ei kutsuttu kihlajaiskupposille kun sinne muut sisarukset ja anoppi kuitenkin kutsuttiin? Soo soo... Joka tapauksessa onnittelut ja sanoinhan minä, että ei sitä yksin jäämistä kannata pitää ehdottomana totuutena vielä kaksvitosena.
Ja nyt, lisää kahvia. Spede ei taida mennä päikkäreille vielä pariin kolmeen tuntiin ja väsymystä löytyy. Viettäkää lupsakka sunnuntai!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.