Ja tottahan siinä muutama kirosanakin pääsi. Vaan nyt se on valmis. Tai no valmis ja valmis, siivottu lähinnä. Kuisti. Kiroilua aiheutti lähinnä merkillinen vaikkakin ah niin odotettu tapahtumasarja eli katoaminen. Poika 15v kun heräsi hyvissä ajoin, jo ysin kanttiin, istahti olkkarin nojatuoliin ja tuijotteli tovin telkkaria. Irkun todetessa että olipa hyvä kun heräsit, päästään sitä kuistia laittelemaan ja pääset tekemään ne korvaavat tehtäväsi, pitää vaan sapuskat saada ensin tuumittua.

Poika 15v hengasi siis olkkarissa, irkku touhusi keittiössä, eikä suinkaan vielä edes ruoanlaittopuuhissa vaan lähinnä aamupalattaen prinsessaa, junnua ja niin, spedeäkin siinä sivussa. Siivoili sitten keittiön kuten tapana on tuumiskellen että imurin pölypussihan on pirulainen liki täynnä ja voisikin lähettää pojan ihan ensin hakemaan niitä paikallisesta kodinkoneliikkeestä lisää. Sen perään irkku siirtyi sulattamaan broitsupihvejä pakkasesta ja kurkkimaan naamakirjan ihmeelliseen maailmaan josko siellä joku tuttu hengaisi. Mikron piipatessa viimeinkin tiedon siitä, että se toinenkin broitsupihvipakkaus on sula, irkku hiippasi olkkariin aikeenaan komentaa poika 15v hommiin.

Turha vaiva, poika 15v ei istunut enää nojatuolissa. Eikä tätä näkynyt sen puoleen makkarissakaan, puhumattakaan yläkerrasta. No jo nyt on prkl, tuumi irkku ja kurkkasi fiksuna naisena olkkarin ikkunasta todetakseen että kyllä, skootteri on ikäänkuin myös kadonnut pihasta. Kyllä siinä teki mieli käyttää erinäisiä rumia sanoja. Etenkin kun poika 15 ei tietenkään vastannut puhelimeen.

Mikä siinä auttoi, irkku nappasi ämpärin ja rätin käteensä ja siirtyi siivoilemaan kuistin hyllyä. Sitä johon irkku on pyrkinyt kokoamaan lähinnä Valittuja Paloja, käytöstä poistettuja kukka-amppeleita ja lintujen siemenastiaa sekä puutarhakapinetta tyyliin pensassakset jne. Siis pyrkinyt, totuushan on se että lisäksi hyllyyn on päätynyt CRC-purnukkaa, auton silikonipuhdistusainetta, mattoveitseä, jakoavainta, rautasahaa, kuusiokoloavainta, ruuvimeisseleitä, erinäinen määrä merkillisiä nippeleitä, nuppeleita ja ruuveja puhumattakaan nauloista, sahanteristä ja polkupyörän venttiileistä sekä skeittilaudan laakereista. You name it, I got it, noin suunnilleen.

Irkku siinä tyhjensi tyyliin hylly kerrallaan, pesi, puunasi, putsaili, järkkäili ja istui kännykkä korvalla koettaen tavoittaa poikaa 15v joka EI tietenkään vastannut siihen puhelimeensa. Ennen puolta päivää irkun otsaa koristi jo kuvitteellinen, no tiedätte mikä, ja poika 15v ei edelleenkään vastannut. Yhteen mennessä irkku oli jo imuroinut erittäin huonosti vetävällä imurilla liki koko kuistin, heitellyt kaiken puuvajaan kuuluvan ulkorappusille, kerännyt kengät ja luistimet jotka kuistille ei myöskään kuulu, puunannut kärpäsen kakit ikkunalaudoista ja -pielistä ja saanut ruoatkin tulelle.

Ja sieltä se sankari tuli. "Mä kävin vaan äkkiä ulkona". Just. Äkkiä. Eikä kestänyt kuin kolme tuntia se äkkiä. Siinä määrin kärttyinen irkku oli jo tuossa vaiheessa, että irkku nappasi pojalta skootterin avaimet pois uhaten ettei poika näkisi mokomia ennen kuin syksyllä koulujen alettua JOS sittenkään. Että olisi tehnyt mieli pyöritellä poika tervassa ja höyhenissä siinä joutessaan. Sen sijaan irkku ilmoitti että poika on hyvä ja astelee samoin tein takaisin ulos ja siivoaa ensialkuun puuvajan. KUNNOLLA!

Sen verran harvinaisia nämä kunnolla hihojen käräyttelyt pojalle 15v on, että tuo käveli samoin tein puuvajaan. Kiikutti sen perään kaikki irkun osoittamat kapineet siististi puuvajan puolelle ja tarttui ilman pienintäkään vastarintaa rättiin jonka irkku tälle ojensi kuistin seinien pesua varten. Hinkkasi ja hankasi irkun imuroidessa viimeistä nurkkaa josta poika oli kantanut matot puuvajaan odottamaan mökkireissua ja pyykkäystä.

Vaan kuulkaa, kyllä se on ilo silmälle. Täällä irkku nyt istuu puhtaantuoksuisella kuistilla ja naputtelee läppäriä prinsessan, junnun ja naapurin pojan kinatessa siitä kuka leikkii missäkin päin pihaa. Poika 15v ja spede hengaa keskenään pojan skootterin kimpussa, spede ajaa ja poika 15v kirittää vieressä. Ja irkku vain istuu ja koettaa olla kuulematta hetkittäisiä "äiti toi ei anna mun mennä tonne" ja "äiti toi otti ton vaikka se oli just mulla" huutoja.

Ja kuten aina tässä huushollissa tuppaa käymään kun irkku jotain tosissaan touhaa, niin tokihan nytkin kuului tähän kuistin siivoukseen lisädraamaa. Järjestäjänä spede, jolla on selvästikin jokin synkkääkin synkempi riiviökausi menossa. En muistanutkaan aamulla kertoa speden eilisistä riiviöinneistä eli iltapäiväisestä "kiipeän roskiksen kautta istumaan keittiön lavuaariin ja avaan hanan"- tai "otanpa kaapista tämän rasvakeittimen ja istun tyyriinä paistoöljyn keskellä sivellen sillä itseäni"-toiminnoista.

Kumpainenkin toimi aiheutti lievästi lisähommia irkulle, kas kun lavuaarissa istuva spede on erittäin hyvä tulppa hanasta valuvalle vedelle ja toisaalta taas iholle ja lattialle levitetty paistorasva lähtee aika nihkeästi irti, tai näin ainakin olin huomaavinani kun siinä hankasin spedeä saippualla ja lattiaa yleispuhdistusaineella, fairylla ja lopulta chifillä. Lattiasta tulikin muuten mukavan kiiltävä puhumattakaan liukas ja toisaalta taas spede tuli rasvattua kiireestä kantapäähän...

Tämän päiväinen hauskuus liittyikin sitten ihan siihen itseensä, siis kakkaan. Kas kun spede on viettänyt liki koko kesän ilman vaippaa ja pöksyjä. Kuten tänäänkin kun ilma on ollut hyvä, pikkukalsareiden kanssa kun tuppaa olemaan ongelmana se että spede kuvittelee niiden olevan vaippa ja pissaa kuten vaipan kanssa konsanaan. Ilman vaippaa spede kipittelee sisällä ollessaan pytylle, ulkona tuo taas pissii mihin milloinkin, jos rehellisiä ollaan.

Tänään, siinä vaiheessa kun irkku oli saanut pojan 15v, myöhään mutta silti, suomalla avulla kuistin kuosiin asteli paikalle spede. Asteli ja köpötteli sitten hetken kuluttua takaisin pihalle. Samoihin sanoihin paikalle asteli myös vessareissulta palaava poika 15v ja hetken kuluttua ilmassa leijuikin jo aika järkyttävä kakkikäry. Josta irkku tietysti syyttämään poikaa, kas kun tällä tuo peräosasto laulaa aika ahkeraan välillä. Poika ei tietenkään myöntänyt mitään vaan siirtyi ulkorappusille istumaan. Todeten hetken kuluttua että samainen käry tuntuisi nenään sielläkin...

Ja onko ihme. Spede oli kakannut pihaan. Astunut sitten tyylikkäästi kakkansa päälle saappailla joilla lompsi, levittäen sitä kakkaa tietenkin kengänpohjassaan, kuistille ja ulkorappusille. Että mä sanon. Ja voitte olla varmoja että sitä oli kiva hinkata rappusista, kuistin lattialta ja keräillä maasta ulkorappujen vierestä. Antakee irkulle uudet hermot sen muistikeskuksen lisäksi! Onneksi sain kuin sainkin palautettua sen raikkaan ja puhtaan tuoksun kuistille, muuten olisi hermo revennyt lopullisesti.

Vaan näihin nyt jo raikastuneisiin tuoksuihin, se on moro ja viettäkää mukava tiistaiehtoo!