Taas se mollottaa taivaanrannassa. Ihanaa! Tokihan sadettakin kaivataan, mutta kyllä yksi päivä riittää viikkoa kohti, eikö? Tänään koko tenavakatras meneekin jo kahdeksaan eli reippailua on tiedossa heti aamusta. Eilen vein junnun ja samalla prinsessan ja pojan 13v kouluun autolla, sen verran rajusti tuli vettä mutta tänään mennään kävellen että nähdään kuinka junnu osaa koulureittiä kulkea. Tällä kun olisi kova halu mennä nyt jo ominpäin, äidin sydän ei jotenkin ole suostuvainen siihen hommaan.

Eilinen koulupäivä meni hyvin kaikilla. Prinsessa oli intoa täynnä kun pääsi taas normaalisti parhaan kaverinsa kanssa touhuamaan ja olemaan, paras ystävä kun on ollut mökillä lähes koko kesän. Junnu taas istui ison pojan tavoin pulpetissa ja kuunteli kun opettaja selitti meille vanhemmille koulujuttuja. Junnun luokka vaikutti tosi hyvältä, toivottavasti tämä saa käydä pienluokkaa ainakin koko ykkösen.

Junnun käytös on näet muuttunut niin paljon kesän aikana, että irkulle iski jo eilen mieleen ajatus siitä kuinka tätä saatetaan hyvinkin pian olla siirtämässä normaaliluokalle. Poissa on se levoton pikkumies jonka kanssa äiti oli sydän sykkyrällään koko viime kevään. Jos normaaliluokalle siirrosta tulee puhe ennen kuin junnun vointi seuraavan kerran huononee, aion vaatia että hätiköiden sitä ei tehdä vaan odotetaan ainakin yksi kunnon pahenemisvaihe ja katsotaan miten se vaikuttaa.

Ensimmäiset kirjatkin on päällystetty, junnu, prinsessa ja poika 13v kiikutti äidille muutaman hassun kirjan päällystettäviksi. Odotan missä kohtaa se todellinen kirjapaljous iskee reppuihin, kolmosilla ja kutosilla kun on jo aika reippaasti kirjoja. Nyt kumpainenkin isompi toi vain yhden kirjan ja ne sekä junnun kaksi kirjaa, aapinen ja työkirja, oli pian muoveissa. Lyön melkein pääni pantiksi että tänään kirjoja tulee reippaanlaisesti ainakin pojan 13v mukana.

Käytin eilisen lähes lapsettoman kolmetuntisen simppelisti käymällä kaupassa. Hain isommille pojille sukkia ja boksereita, prinsessalle pikkuhousuja, sukkia ja farkut, jotka tosin joudumme vaihtamaan, ja junnulle sukkia ja vyön. Nämä kaksi sankaria, junnu ja prinsessa, ovat housuistaan vaikeita ihmisiä. Junnu on niin onnettoman hoikka, että yhdetkään farkut ei pysy tämän jalassa ilman vyötä. Tai ehkä jos ostaisi kymmenen senttiä liian lyhyitä niissä olis vyötärö oikeaa kokoa, mutta oikean mittaisten kanssa ei ole toivoakaan että niitä voisi käyttää tuosta vaan.

Prinsessa taas on muodoiltaan aivan toista kuin veljensä tai äitinsä. Tällä on lantiota ja reittä niin että oikean mittaiset farkut eivät mene lanteilta ylös. Vyötäröltä ne sopisikin, mutta se nyt ei paljon lohduta jos reidet puristuu läjään ja lanteiden yli farkut saa hinaamalla väkisin. Tukevaksi neitiä ei voi silti sanoa, tuo vaan on roteva, ollut pienestä pitäen. Tänään en ehdi niitä farkkuja vaihtamaan, neiti kun pitää olla mukana siinä reissussa.

Spedekin yllätti kaksivuotispäivänsä kunniaksi eilen, tämä istui vessanpytyllä kiskoen paperia pyttyyn jalkojensa välistä kun irkku ja ukko havahtui ihmettelemään ääntä joka vessasta kuului. Kaveri oli kakalla ja katsonut mallia muilta vessasta kävijöiltä pyyhkimisen suhteen. Harmi että peppu ei ihan puhdistu pelkästään paperia pyttyyn kelaamalla, mutta ajatus oli täysin kohdallaan. Suurin ihmetyksen aihe meille oli se, että poika oli tosiaan tajunnut mennä sinne pytylle sen sijaan että olisi vääntänyt kakkaläjän lattialle.

Ukolla oli taas vaihteeksi kamala yö. Pari tuntia tuo sai nukuttua koko yön aikana, viideltä oli käynyt ottamassa jo lisää troppia mutta ei, kipu ei nyt ota hellittääkseen. Hieman sen jälkeen kun irkku nousi sängystä, ontui keittiöön myös puhiseva ja huokaileva ukko. Otti kupposen kahvia, kävi aamusavulla ja konkkasi takaisin sänkyyn jääden makaamaan sinne poikittain jalkaansa pidellen.Toivottavasti tänään lääkäri löytää jotain apua tälle, omien sanojensa mies tulee hulluksi aivan näinä päivinä kipujen kanssa.

Nyt en jouda enempää, asiaa olisi vielä vaikka miten mutta lasten kasin aamu vie aikansa etenkin jos tässä lähden sinne koululle hölkkäämään porukan kanssa. Palailen asiaan jos vain joudan jossain välissä tänään, nyt se on moro ja viettäkää hauskaakin hauskempi torstai!