Nämä aamut jolloin aurinko paistaa heti täydeltä terältä kun saat silmäsi auki on kyllä aivan parhaita. Toivottavasti ilmatieteenlaitos ja foreca ovat oikeassa ennusteissaan ja nämä ilmat säilyvät tällaisina, etenkin viikonlopuksi povailtu helle saisi tulla enemmän kuin mielellään. Me kun olemme tuolloin lähdössä ukon kanssa kaksin mansesteriin evästelemään ja tutkailemaan terasseja. Ihanaa että ukollakin alkaa loma ihan juuri näillä näppäimin!

Juhannus meni mukavan rennonletkeästi ja suurin yllätysmomentti reissussa oli jälleen kerran spede. Tämä näet nukkui kumpanakin aamuna mökillä puoli kymmeneen. Kyllä. Havahtui ennen kasia sen verran että pyysi vellinsä, joi sen ja kumps, takaisin unimaailmaan. Lähes yhtä omituista lienee se, että minä nukuin kumpanakin aamuna kymmeneen ukon noustua speden kanssa silloin puoli kymmenen kanttiin. Mihin seinään se rasti pitäisi vetää?

Perjantaina urakoimme ukon siskon ja tenavalauman kanssa risuja pitkin maita ja mantuja lisää kokon alkuun joka oli rantaan koottu ja lapset nautti kokosta lähinnä kuistilta tuijotellen kun sen sytytimme. Kävi näet niin että samalla hetkellä kun ensimmäisiä tuohuksia tuuppasimme kokon alle alkoi tietysti sataa. Ja sitä sadetta riitti, isoja pisaroita jotka kasteli hetkessä vaatteet litimäriksi. Urheina akkoina pidimme silti valkeaa yllä ja vahdimme tulta kunnes kokko oli kokolailla poltettu.

Onneksi pääsimme kokon polttotouhusta suoraan saunaan, hampaat näet löi jo loukkua mukavasti tuolloin. Saunasta piipahdimme todellista sissihenkeä osoittaen uimassa ja ei se vesi kyllä edelleenkään mitenkään lämpimältä tuntunut, sanokoot muut mitä sanoo. Kummasti tenavat silti viihtyi siellä järvessä pitkin perjantaita ja lauantaita, erityisesti prinsessa ja ukon siskon nuorempi tyttö, kummityttömme, siellä molski hiki hatussa aina paikan saadessaan.

Pojat oli tosiaan päässeet hyvin perille ja se torstain ja perjantain välisen yön ajelu vaati oman veronsa, nämä suuntasivat perjantaina lähes suoraan saunasta leikkimökkiin yöunille. Me muut jaksoimme vielä saunan jälkeen istuskella terassilla aikamme, tenavat tosin oli tuupattu heti kokon polttelun jälkeen kyljelleen ylämökkiin ja spede nyt tietysti oli ollut unosilla jo iltakasista asti alamökin parvessa jossa nukuimme tälläkin kertaa.

Ukon siskon kanssa jouduimme luovuttamaan pelin hieman puolenyön jälkeen, appiukko oli luovuttanut jo ennen puolta yötä ja ukko, ukon siskon eksä sekä tämän kaveri jäivät vielä terassille parantamaan maailmaa. Sitä maailmaa oli sitten parannettu tosissaan, miesjoukko oli kömpinyt yöpuulle vasta viiden kanttiin. Ihme juttu tosiaan että ukko nousi speden kanssa aamulla. Lauantaina piipahdimme päiväsellä kyläbaarilla jätskillä ja olusella, samalla täydensimme mökin ehtynyttä margariinivarastoa. Pojan 16v kaveri lähti ajelemaan kotiin limpparin juotuaan ja me ajelimme pikispätkää mökille.

Jo perjantaina aloitettu mönkijäajelu sai lauantaina jatkoa, mieskolmikko kiikutti kukin vuorollaan lapsia pitkin mökkimaita. Minä en sillä härvelillä uskaltautunut ajamaan mutta kyydissä minäkin istuin hetken. Varsinainen kapine, en ihmettele yhtään että sillä ei saa ajaa ilman b-korttia. Miesten ajeluttaessa tenavia sain ajatuksen maalata leikkimökki uudemman kerran, se kun oli jo kertaalleen maalattu alkukesästä ja kaipasi toista maalikerrosta vielä pintaansa. Ukon siskon kanssa istuimme sudit kourissa matkaradioa kuunnelleen ja mökkiä sutien, välillä kiipeiltiin taloustikkaiden kanssa yläkohtia sutimaan.

Iltapäivällä kiertelin appiukon kanssa mökin rantametsiköitä ja kiikutin lisää risuja kokkoon sitä mukaa kun pappa niitä rantametsiköstä karsi. Meillä on aina ollut ukon siskon kanssa mökillä jako jossa minä touhuan "ukkojen hommia" ja ukon sisko taas touhuaa terassilla milloin ruokia, milloin välipaloja ja samalla linjalla mentiin nytkin. Illansuussa polteltiin jälleen kokkoa lasten iloksi ja pienten lasten kömmittyä nukkumaan alkoi itselläkin silmä lupsua hyvää kyytiä. Tällä kertaa mieslaumakin lähti nukkumaan samoihin aikoihin meidän kanssamme ja tosiaan, ukko nousi sunnuntainakin speden kanssa ylös.

Pyhänä touhusimme vielä siivoiluja ja tavaroiden kiikuttelua paikoilleen, sen verran draamaa viikonloppuun kun oli mahtunut että appiukko, perinteiseen tapaansa toki, rähisi meille naisille ja tenaville leluista ja kapineista joita penskat mökillä kiikuttavat rantaan ja nurmikolle. Tällä kertaa rähinä kärjistyi siinä määrin että appiukon tulilinjalle joutui myös poika 16v joka oli papan mielestä tiputtanut pelimerkkejä lattialle isossa mökissä näiden pelatessa miessakilla pokeria. Olihan poika toki pudottanut, mutta oli tämä ne nostanutkin samantien ja aikani sitä murinaa ja ärinää kuunneltuani minulla pimahti hermot.

Ilmoitin papalle ja siinä samalla myös pojalle 16v että niihin htin pelimerkkeihin siellä ylämökissä ei jatkossa kosketa, olkoot prkleet koristeena hyllyssä. Samalla totesin appiukolle että ne on todellakin vain pelimerkkejä ja pikkumuksut leluineen on todellakin vain pikkumuksuja eikä mitään miniaikuisia joiden kuuluu palauttaa ottamansa ämpäri ja lapio samantien käytön jälkeen leikkimökin terassille, ne kapineet kun ei ole kenenkään tiellä siellä rannan hiekkakasassa jossa ne aina pentulauman mökillä ollessa lojuvat siihen asti kun lähtötouhuissa nekin kiikutetaan paikoilleen.

Appiukko oli tainnut pohjustaa sitä rähinäänsä mielessään pidempäänkin ja liekö sitten väsymyksellä ja punaviinilläkin osuutensa asiaan, tämä näet rääkäisi minullekin kunnolla ja sitä appiukko ei yleensä ole mökillä tehnyt vaikka mikä olisi. Onneksi pikkutenavat oli jo tuolloin nukkumassa, ukon sisko näet puuttui puheeseen myös ja sen jälkeen appiukko rääkyikin sitten tälle ja osansa siitä rääkymisestä sai vielä poika 16vkin. Tilanne laukesi siihen että niin minä, ukon sisko kuin poika 16vkin painelimme ylämökin terassille istumaan ja jätimme appiukon rähjäämään itsekseen.

Ei tämä toki ensimmäinen kerta ollut kun pappa rähjää penskojen touhuista mökillä ja tietyt säännöt minäkin olen valmis allekirjoittamaan ja komotan tenaville itsekin tietyistä jutuista. Kenkien suhteen saa joka aivaten ainoa kerta komottaa ensimmäisen illan, ne kun tuppaavat ipanalaumalta aina jäämään keskelle kulkuväylää ja toinen komotuksen aihe on lähes aina terassin pöytä johon nämä pyrkivät levittämään lelujaan. Muilta osin säännöt on aika hyvin penskoilla plakkarissa ilman komottamistakin mutta appiukolla homma menee monesti aivan överiksi, osittain siksikin että tämä laittaa pikkupenskojen kontolle kaikki sotkut ja luvattomuudet joita tämän nuorin tytär, myös 16v, mökillä ollessaan tekee.

Viime kesä väännettiin iloisesti siitä ettei ylämökkiin saa viedä karkkia, sinne kun tunkee muurahaisia namejen perässä ja hyvin tämä meidän penskalauma on säännön sisäistänyt, heistä kukaan ei uskalla viedä karkkeja edes ylämökin terassille. Hassu juttu että tänä kesänä kun nuorin tytär ei ole mökille ehtinyt kertaakaan vielä ei niitä karkkejakaan ole ollut muualla kuin alakerran terassin sivupöydällä johon pikkupenskoja on neuvottu ne laittamaan. Viime kesänä kun niitä karkkeja oli aina pitkin ylämökin yläkertaa ja etenkin sitä aluetta jota nuorin tytär on pitänyt omanaan.

Sama koskee ruokailuvälineitä, meidän kun tulee ukon siskon kanssa automaattisesti siivottua muksujen ruokailujen jäljet samantien näiden syötyä terassilla ja tänä kesänä niitä maitoja, sokereita tai muropaketteja ei pöydällä olekaan lojunut, viime kesänä siivosimme pöytää aina terassille tultuamme jos nuorin tytär oli paikalla. Ja tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin koskemaan aina pyyhkeitä, vaatteita ja kirjoja myöten ja silti appiukko vääntää aina homman pienempien syyksi. Vaikka minä kuinka nautinkin mökkielämästä niin aina se ei oikein nappaa, ja juuri tämä on se syy miksi.

Mutta niin, takaisin omiin touhuihin, piruako tästä jauhamaan kun ei se jauhamalla muuksi muutu. Pyhänä kokosin joukot autoon yhden kanttiin ja istahdin kuskin penkille, ukko oli siinä aamutuimaan korjannut oloaan parilla viskipaukulla ja oli maailman koomisinta seuraa autossa. Puoleen väliin matkaa tämä jaksoi naurattaa minua ja poikia 13 ja 16v kunnes simahti, saman teki ukon perässä myös poika 13v ja spede. Enpä muista että koskaan olisimme isolla sakilla niin hiljaisessa autossa matkanneetkaan kun loppumatkan teimme.

Ei liene mikään yllätys että pyhäillan ukko koisaili sohvalla muka jalkapalloa katsellen. Eilisenkin tämä pysytteli tiukasti vaakatasossa makkarissa ja minä hoitelin tenavalauman touhuja. Tänään onkin sitten ohjelmassa prinsessan parturikeikka ja odottelen toiveikkaana josko tänään tulisi puhelu amiksen suunnasta, siellä kun on huomenna ne pääsykokeet logistiikalle ja poika 16v toivottavasti pääsee niihin. Torstaina mennäänkin sitten sinne kymppiluokan haastatteluun pojan kanssa ja perjantaina ukko on viimeisen päivän töissä ennen kesälomaansa.

Teinilläkin loppuu kesätyöt tähän viikkoon, ei hajuakaan onko tällä minkä verran palkkaa sisällä kesätyöpaikassaan, kottia kun on tasan tarkkaan otettu. Sunnuntaina nämä piipahti pikaisesti poikaystävän kanssa kotosalla ja teini hehkutti laivareissua jonka olivat varanneet. Ei taida säästöjä jäädä mutta omatpa on rahansa, minä olen tehnyt periaatepäätöksen etten puutu enää tipankaan vertaa tämän rahankäyttöön. Syyskuun alussa tulee seuraavan kerran opintotuki, jos tällä ei ole rahaa elokuussa niin se on voi voi.

Vaan tämä tästä ja tämän kestävyydestä, luulenpa että siirryn vähitellen vilauttamaan imuria keittiölle ja kuistille, keittiö kun koki illalla iltapalahyökkäyksen eli leivänmuruissa löytyy ja kuisti taas koki hiekkalaatikkorynnäkön. Se on moro ja viettäkää oikein mukava tiistai!