Harvoin sitä tulee seikkailtua yhtä monessa paikassa yhtä lyhyessä ajassa kuin viime yönä tein. Paitsi että olin ukon kanssa nuoruusvuosien kaverilla, jolla muuten oli Inan sukulaisdoggi joka oli paljon Inaa korkeampi ja rumempikin, olin myös tämän serkun ja tämän itsensä kanssa menossa nuorisotiloille (?) mansessa ja eksyin heidän seurastaan kun jäin ojentamaan jotain teini-ikäistä poikaa joka oli aikeissa "poksauttaa" siilivauvan siellä jossain mansen lähiöalueen kadulla.

Olin muuten erittäin erittäin kiukkuinen pojalle ja hieman siinä pelottikin koska poika oli minua vähintään päätä pidempi ja rokonarpinen ja vaikkas mitä, mutta niin vaan poika jätti siilivauvan rauhaan, minä nostin tämän nahkahanskat (!?) käsissä ja kiikutin läheiseen puistoon halkopinon (!!!) juureen. Aivan hieman epäloogisuutta tässä unen kulussa. Mutta niin, siinä vaiheessa kun olin siilin saanut kiikutettua lähdin ukon ja tämän serkun perään sinne nuorisotiloille. Enkä löytänyt paikkaa. Käännyin takaisin. En löytänyt edelleenkään. Poikkesin ostamaan kamalan pussillisen irtareita (!) ja söin niitä kun etsin nuokkaria. En löytänyt.

Onneksi tämä uni osoittautui ihan tyhmäksi ja siirryinkin ukon siskon kanssa hautausmaalle. Olimme viemässä kukkia hänen mummunsa haudalle ja ukonkin oli tarkoitus tulla perässä myöhemmin. Hautausmaan perällä oli mummun hauta ja kun ne kukat laskimme olikin se hauta minun mummuni hauta. Poistuessamme paikalta ukon sisko vaati minua ostamaan lapsille portilta jotkut helketin leluhärpäkkeet. Hmph. Hetken perästä olinkin jo kotona ja joku hullu yritti tunkea meille väkisin sisälle. Ukko ei ollut kotosalla joten minä soitin hätäpäissäni varapojat naapurustosta paikalle. Samalla sovin heidän äitinsä kanssa kutsuista jotka järjestettäisiin niin, kummalla? Huoh. Olipa kuulkaa raskas yö!

Tänä aamuna nousin sängystä vähintään yhtä pääkipuisena kuin sinne illalla meninkin mutta paljon viileämpänä ja se on jotain se! Eilen aamupäivällä kun olo oli jo hetken ajan suhteellisen hyvä eikä lämpöäkään ollut kuin hätinä 37.4. Siinä suhteellisen hyvän olon kunniaksi päädyin imuroimaan. Tämä tosin johtui siitä simppelistä totuudesta että spede otti ja tiputti kukkaruukun olkkarissa sillä aikaa kun minä höpöttelin perunoita kuorivan teinin kanssa keittiössä. Niin, teini tosiaan kuori soppapotut eilen ja poika 14v tuunasi sopan muilta osin valmiiksi myöhemmin päivällä.

Minä siis imuroin ja manailin pientä moukarimiesjoukkoa joka jaksoi edelleen toimia pääkopassa. Imuroituani istahdin sohvalle ja päräytin NYPDn päälle ja totesin että olo on huononlainen. Viluttikin ja lämmittämäni sapuska, broitsu ja kukkisparsagratiini, ei maittanut alkuunkaan. Ankeaa oli, kertakaikkisen ankeaa. Mittarikin lähti uudelleen hiipimään ylöspäin ja viiden kanttiin totesin sen näyttävän jo reilua kolmekasia.

Kuuden jäljestä olo olikin jo ihan lupsakka. Rennonletkeäkin jos näin voi sanoa. Ehdin siinä jo tuumia tovin jos toisenkin että näinköhän tauti otti pikataitteen itseensä ja akka alkaa toeta tosissaan. Ja pah! Mittari rempoi lukemat 38.9iin joten ilmanko oli niin lupsakka olo. Höh! Jostain kumman syystä olin intopiukeana menossa nukkumaan jo iltaysiltä pienempien päädyttyä vällyjensä väliin. Ja jostain ihan yhtä merkillisestä syystä se uni ei tahtonut millään tulla.

Puoli yhdeltätoista käänsin selän telkkarille ja kas, torkuin tunnin herätäkseni armottomaan vessahätään. Ja taas uni livahti johonkin mihin lie ja kello oli hyvinkin puoli yhden tietämillä ennen kuin sain kunnolla nukuttua. Hassua kyllä minä en hikoillut yöllä sen kummemmin saati heräillyt, mitä nyt spede herätti kerran kun tämä oli tukehtua yskään. Meillä tämä tauti on selvästi päätetty jakaa viisaasti, junnu, prinsessa ja poika 16v sairasti tämän lenssuna viime viikolla yskien, räkien ja valittaen armotonta kurkkukipua.

Spede aloitti perjantaina tukkoilemalla ja on siitä asti räkinyt ja köhinyt vaihtelevilla tehoilla. Ukko ilmoitti yhtäkkiä sunnuntaina että tsiisus häneen iski nyt vuosisadan räkätauti. Minulle jäi siis kuume, pääkipu ja eilen paikalle ilmestynyt yskä ja hyvä niin, aviopuolisoidenhan kuuluu jakaa niin hyvät kuin huonotkin hetket. Tällä jaolla ukko voi olla silti töissä koska tällä on niin kivakiva vaimo että hoitaa sen kuumeilun. Ukko oli kyllä jokseenkin eri mieltä...

Tänään on ihan pakko laittaa pyykkikone päälle ja hoidella himppanen pyykkiosastoa. Mielenkiintoa ei kyllä ole yhtään enkä tiedä onko se järkevääkään. Teini kun lähtee tänään poikaystävälleen loppulomaksi ja poika 14v taas siirtynee huomenna isälleen. Kurjuutta sentään. Loppuviikko menee siis yksin tenavien kanssa joten minun on syytä olla suht kunnossa huomenna, silloin kun ei ole enää ketään jota nakitella kauppaan tai keittiöön touhuamaan. Höh!

Ja nyt siirryn suihkun puolelle. Olo on lievästi klähmäinen etten sanoisi. Se on moro ja viettäkää oikein mukava tiistai!