Eilen aamulla heräsin julmettuun pääkipuun. Siinä määrin julmettuun että vessassa käytyäni en ollutkaan kykenevä siirtymään keittiöön aamuteen keittoon sen enempää kuin blogin päivitykseenkään. Syytin tietysti niitä muutamaa punaviinilasillista jotka illalla nautiskelin telkkarin ääressä, ihmetellen silti miten yhtäkkiä voi punkku aiheuttaa niin kovan krapulan? Ihmiselle jolle muutamasta punkkulasista saati siitä pullollisesta ei ole koskaan tullut edes lievää krapulaa? Kohtalooni tyytyen käperryin sohvalle peiton alle ja tuijottelin silmät harittaen NYPDn toista tuotantokautta, ainoat särkylääkkeet jotka talosta löytyi kun oli aspiriineja joilla se pääkipu ei yhtään suostunut hellittämään.

Siellä minä sitten makoilin aina välillä kiroillen kun oli pakko nousta milloin minkäkin syyn takia ylös ja päätä liikauttaessa tuntui kuin tuhat moukarimiestä olisi paukutelleet kimpassa ohimoita, otsaa ja takaraivoa. Onneksi junnu ja prinsessa päättivät lähteä serkuilleen ja ainoa välitöntä huomioa kaipaava oli spede jolle sitten raahauduin keittiöön ruokaa tarjoilemaan. Onneksi jääkaapissa oli juuri spedelle sopiva määrä makaronia ja jauhelihakastiketta ja hetkessä poika oli ruokittu ja äiti pääsi takaisin sohvalle kärsimään. Speden käytyä vessassa ja raahauduttuani pyyhkimään tämän takamuksen vannoin pyhästi etten enää IKINÄ juo punaviiniä enempää kuin kaksi lasillista kerralla. EN IKINÄ! Niin järjettömästi liikkuminen sattui nuppiin.

Puolen päivän jälkeen ukkokin huomasi että ei, ei se ehtoisa emäntä nyt kyllä ole siirtymässä keittiöön ruoanlaittoon. Kaivoi viimeiset kolikot jemmastaan ja lähetti teinin kauppaan hakemaan saarioisten pizzoja itselleen, pojalle 14v ja lapsosille jotka kenties palailisivat ruoka-aikaan sieltä serkuiltaan. Poika 16vhän oli päätynyt lauantaina iltapäivästä isälleen jonne ukon ja speden kanssa tämän kiikutimme tyyliin "maisema-ajelu". Pojan kun pitäisi olla tämä viikko isällään töissä, katsotaan kuinka käy.

Puhelinkin siinä soi aika-ajoittain, minä kurkkasin vain soittajan ja totesin aina nimen perusteella vastaustarpeen. Serkkulikalle en jaksanut vastata, pojalle 14v vastasin ja jossain vaiheessa puhelin oli soinut merkiksi ukon siskon soittelusta jota en tosin ollut edes kuullut. Jotenkin olo oli siinä määrin ankea että minusta ei ollut soittamaan takaisin. Myöhemmin iltapäivällä ukon sisko soitteli uudemman kerran kysyäkseen josko junnu ja prinsessa voisikin jäädä yökylään. Mikäpä siinä, sopi paremmin kuin hyvin. Ukon siskoakin ihmetytti suunnattomasti krapulointini kun selitin tälle jättäneeni aiemmin vastaamatta kun olen kaiketi sitten torkkunut juuri silloin siinä sohvankulmassa vällyihin kietoutuneena.

Hieman ennen kuutta olin edelleen kipeä kipeä kipeä ja lisäksi jäätymäisilläni sinne vällyjen alle. Ja kas, jokin aivosolu päässäkin taisi liikahtaa, tuli näet yhtäkkiä mieleen että ei kai tässä nyt kuumeessa olla. Pääkipu on juuri sitä kuumemallia eli liikauta silmiäsi tai päätäsi ja pam, lekamiehet rientää paikalle, vilutus tuntui erityisesti selkärangassa ja ristiselkääkin juhmi kuumetyylillä. Tämän kertakaikkisen ihmeellisen oivalluksen saatuani otin ja huutelin keittiössä häärivälle teinille josko tämä voisi tuoda kuumemittarin. Ja kas, päälle 38 livistettiin samantien. Että sellainen krapula sitten. Huoh.

Kymmenen aikaan siirryin sohvalta sänkyyn, sain juuri ja juuri katsottua ensimmäisen kymmenen minuuttia Ketosta ja Myllyrinnettä ja pam, heräsin tänä aamuna hieman ennen kahdeksaa edelleen pääkipuisena mutta hikoillen. Josko kuume olisi päästämässä otettaan? Mittari kun näytti vain 37.2 aamun kunniaksi. I sure hope so! Olo ei tosin ole edelleenkään kehuttava, se pää kun kipuilee edelleen mutta selvästikin suurin osa moukarimiehistä on saanut potkut ja pari yksinäistä ahertajaa on enää paikalla.

Laitanpa tähän loppuun vielä ruokailutuloksia sekä lauantailta että eiliseltä. Lauantaina napaan katosi kookas broilerin filepihvi pannulla nesteessä haudutettuna, lautasella oli lisukkeena parsa-kukkisjuustogratiinia ja salaattia tomaatilla ja fetalla. Lounaan ravintoarvot 825,1 kcal hiilarit 12,26 g, rasvaa 64,7 g ja proteiinia 46,17 g. Jälkkäriksi kiskaisin juustokakkua puolitoista siivua, ravintoarvot 499,68 kcal, hiilarit 9,18 g, rasvaa 48,21 g ja proteiinia 8,37 g. Kukkisparsagartiini on siis loistava sapuska rasvamäärältään ja ne hiilaritkin on just eikä melkein kohdallaan annoksessa. Punaviiniä meni muuten pullollinen siinä illan mittaan, ravintoarvot 528,7 kcal, hiilareita 1,5 g, rasvaa pyöreä nolla ja proteiineja 2,33 g. Punkku on siis jokaisen karppaajan perusjuomaa...

Eilen en siltä kipuilultani kummoisiin suorituksiin pystynyt mutta toiveikkaana ajattelin iltapäivällä että jos söisin edes salaattia kunnon satsin niin olo saattaisi parantua jo siitä. Lounaan virkaa toimitti siis jäävuorisalaatti, kurkku, tomaatti, useampi lihapulla ja feta. Ravintoarvot 468,6 kcal, hiilareita 26,32 g, rasvaa 24,5 g ja proteiinia 33,5 g. Juomana katosi eilen puolentoista litran pullo light pommacia, kaloreita mokomassa putelissa oli 15, hiilareita 3 g, rasvaa pyöreä nolla ja proteiineja identtinen nolla. Toteanpa näin jälkikäteen että eiliset arvot on syvältä mutta jos olisin tajunnut kärventeleväni kuumeessa olisin todennäköisesti jättänyt salaatinkin pois. Sen syöminen kun oli aika tuskallinen kokemus puhumattakaan sen laitteluvaiheesta.

Oli miten oli, luulenpa että siirryn sohvalle pötköttämään hetkeksi. Kupponen teetä on juotuna, vessassa käyty ja todettu että ukko on ollut kivakiva aamulla ja siivoillut keittiöä ennen töihin lähtöään. Se kun oli kertakaikkisen kamalassa kunnossa eilen illalla teinin ja pojan 14v touhuttua omiaan siellä iltasella.