Lapset on kiskottu sängyistään ylös, vaikkakin tämä ylöskiskominen tuntuu kertakaikkisen hölmöltä. Koululla kun ei ole joulujuhlia tänä vuonna, kuten siellä ei ollut kevätjuhliakaan, joten tenavat tallaavat tuolla pakkassäässä koululle 10 minuutin todistusten jaon vuoksi. Onneksi tulkitsin säätiedotusta väärin tai sitten se on taas hilautunut vuorokauden eteenpäin pakkasten osalta, minä näet luulin että pakkasta olisi hyvinkin yli 20 astetta tänä aamuna. -13 tulkittiin meillä positiiviseksi yllätykseksi.

Teinillä ja pojalla 16v koulu loppui jo eilen, poika 14v lähti tarpomaan koulua kohti vartti sitten, heillä todistusten jako on jo kahdeksalta. Prinsessa ja junnu saavat todistukset vasta puoli yhdeksältä joten ehtivät rauhassa katsoa lastenohjelmia ja odotella kävelyseuralaisiaan. Teini on luonnollisestikin poikaystävällään ja poika 16v nukkunee niin pitkään kuin vain vähänkin saa. Olen suunnitellut tuuppimista kymmenen korvilla, pojalla on edessä puiden pilkkomista puuvajassa.

Lupaavat huomiselle niin järjetöntä pakkasta että olen jo miettinyt millaiseen sotisopaan sitä ollenkaan itseni pakkaisin iltasella kun lähden lasten kanssa hautausmaalle. Toppahousut ja toppatakki, karvareuhkatumput ja pipo mutta mahtaako riittää? Eilen tein lisää jäälyhtyjä pihalle ja illalla päivän jäätyneitä kipatessani lainasin prinsessan uusia kuomia. Niin, prinsessan kenkä on numeroa 37. Kyllä! Oma kenkänihän on kokoa 36 ja teinin taas 35 eli huh huh. Olemme järkyttyneitä.

No, siinä prinsessan kenkiä lainatessa tuumailin että hittolainen, minä tarvitsisin samanlaiset. Teini onnistui lainatessaan rikkomaan minun talvikenkieni tarrat ja ehkä se oli sitten syy miksi kengät ei koskaan palautuneetkaan kotiin, joten minä olen kulkenut sitkeästi ne vähät kauppareissut ja muut adidaksen skeittikengillä. Ei ihan lämpimin vaihtoehto. Jos rehellisiä ollaan, olen helketti soikoon unohtanut toivoa yhtään mitään joululahjaksi.

Joululahjalistani onkin hyvin simppeli, pilkkihaalarit, lampaannahkatossut tai Reinot, digikamera joka ihan oikeasti toimisi kunnolla ja ehkä siihen listaan lisäisin nyt ne Kuomatkin. No, ehkä tässä talven aikana ehdin ne pilkkihaalarit ja Kuomat vielä jostain itselleni kaivaa, tai sitten en. Ja nyt, siirryn limppurallin pariin. Ainakin kolme taikinaa pitäisi taikoa, suuri osahan niistä lähtee maailmalle muistamisina.

Ihan ensin menen tosin kippaamaan neljä uutta jäälyhtyä pihaan, niistä ainakin kaksi aion lähettää lainaämpäreiden mukana varapoikien äidille, tämä kun on ollut lenssussa ainakin viikon ja tuskinpa hän on jäälyhtyjä lenssuillessaan touhunnut. Sinne jäälyhtylähetyksen sekaan sujautan, kuten aina ennenkin, myös limpun tai kaksi. Se on siis moro ja oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille!