Koko oikea puoli hartioista ja niskasta on kipeä! Siis todella kipeä. Orudiksesta ei ole ollut apua, sen sijaan lauantaina illansuussa taajaan tuupattu kylmägeeli auttoi hetkellisesti ja sitä on levitelty myös eilen ja tänä aamuna. Kenkuttaa tällainen! Eikä minulla ole pokkaa jättäytyä saikulle näin viikon alkamisen kunniaksi, ei etenkään kun lauantaina vietimme "tyttöjen" iltaa ukon siskon kanssa viinipullon ääressä. Ilta itsessään ei myöhään kestänyt, ukon sisko suuntasi kotiin jo kympin kanttiin ja minä nautin hiljaisuudesta ja rauhasta Cast Awayn seurassa siihen asti kun ukko kotiutui pelireissultaan.

Todettakoon että kovin hilpeäksi tuota ei voinut nimittää, ukko oli näet aikas hyvissä. Jopa niin hyvissä että minä saattelin tämän suosilla suoraan sänkyyn sen jälkeen kun olin saanut tämän heräämään sohvalta johon tämä kuukahti ulkovaatteet päällä vakuuteltuaan ensin kuinka kovasti rakastikaan ja kuinka oli pelissä törmännyt lapsuudenystäväänsä jonka oli nähnyt viimeksi kaksikymmentä vuotta aiemmin. Kovat oli pelit olleet, oli ne ja kovat oli ollut jatkotkin. *hahaa*

Eilen en sitten kummoisia touhunnut, paitsi tietysti sitä perinteistä ruoanlaittoa, vaatehuoltoa ja mahtuipa siihen iltapäivään teinin noutaminen poikaystävältäänkin. Teini täytti eilen 19 vuotta ja synttäreiden kunniaksi eksä oli hommannut kotiinsa kokin touhuamaan illallista jota nautiskelemaan nouti teinin ja pojan 14v iltapäivällä. Iltaan taas mahdutin speden hiustenpesun ja kuulkaa, edistystä ON tapahtunut ja paljon! Enää ei huudettu kurkku suorana koko toimituksen ajan, vain toimitusta edeltävä hetki käytettiin itkien ja toimituksen aikana hoettiin "ei kettä kauaa, ei kettä kauaa". Kun shampoot oli huuhdeltu totesikin lapsi "ei ollu vaikeeta". Ei ollut ei. Ehkä ensi kerralla poika jättää sen ennakoivankin huutamisen?

Lauantaina käytiin tosiaan appiukon kanssa syömässä isolla sakilla eli me, ukon sisko tenavineen ja eksineen ja se ukon ihan nuorin sisko, siis se joka on appiukon kakkossarjan ainoa edustaja. Nuorimmalla siskolla oli poikaystävä mukana joten pääsimme samalla tutustumaan ihan uuteenkin ihmiseen. Hauskaa oli tuo! Ruokailun jälkeen sakki jakaantui merkillisesti, prinsessa tuuppasi itsensä serkuilleen yökylään ja kuten mainitsinkin, ukon sisko puolestaan siirtyi meille seuraneidin virkaa tekemään.

Tämäkin aamu alkaa järjettömissä pakkaslukemissa ja ukko meni omalla autolla töihin joten höh nyt! Onneksi hoksasin illalla luvata teinille että poikaystävä saa yöpyä poikkeuksellisesti viikolla meillä JOS tämä vie minut ja speden nyt aamusta tarhalle. Huh sentään, ei tarvitse ainakaan tänä aamuna kiskoa tuolla järjettömässä -25 asteen pakkasessa pulkkalasta. Huomenna tilanne saattaakin olla sitten toinen, ukko kun menee omalla autolla myös tuolloin. Argh! Loppuisi jo nämä pakkaset, alkaa olla mitta täynnä!

Ja nyt, siirryn pikaisesti vielä touhuamaan vaatteet valmiiksi sekä junnulle että spedelle, junnu kun menee vasta kymppiin ja me muut ehdimme ennen häntä poistumaan paikalta. Viettäkää kivakivamaanantai, minä saatan kenties piipahtaa koulun terkalla kysymässä hartioihin lisäapuja, jos tällä vaikka olisi joku minulle tuntematon kikka kolmonen tiedossa. Oikea käsi kun on pois pelistä kaiken vähänkin enemmän voimaa tarvitsevan suhteen nyt ja se jos mikä risoo oikeakätistä ihmistä. Se on moro!