Todennäköisesti pyrkimykseni kosahtaa jälleen kerran kiville mutta ainahan voi yrittää. Todettakoon nyt että olemme selvästi jo voitolla tämän mahatautikannan kanssa. Eilen aamulla herättelin tenavan kerrallaan ja koska teinillä on suht kiva kävelymatka työmaalleen lupasin heittää tämän töihin ennen kuin poika 16v oli lähdössä kouluun. Siinä lähtötohinoissa komensin junnun käymään suihkussa ja pukemaan tasan tarkkaan ne sängylle asetetut vaatteet päälleensä suihkun jälkeen.

Prinsessaa en tietenkään herättänyt ennen lähtöäni, olihan sanomattakin selvää ettei tämä ollut lähdössä kouluun. Kotiuduttuani totesin junnun käyneen kuin käyneenkin suihkussa ja valittavan nyt mahakipua. Totta vai tarua, tuumailin, ja komensin julkeana ja tylsänä äitinä lasta pukeutumaan vaatteisiinsa että ehtii vielä aamupalalle ilman hosumista. Poika 16v starttasi koulua kohti ja infoili tulevansa kahvitunnilla piipahtamaan kotona.

Junnu puki ja makasi sängyllä valittaen edelleen vatsaansa. Minä, edelleen julkeana ja tylynä äitinä, komensin tämän keittiöön aamupalalle, poika kun jaksoi ajoittain hymyillä kokolailla omalla normaalilla tyylillään. Kaakaoa, leipää ja eihän tuo niitä pystynyt syömään. Teki niin pahaa se ensimmäinen hörppy kaakaosta. Ja kyllä, niin vain junnu kipaisi hetken päästä vessaan oksentamaan. Jes! Minä totesin että hommahan menee paremmin kun hyvin kun kaikki äitiä mahdollisesti kotona kaipaavat osapuolet kuplii yhtä aikaa.

Niin, spede tosin ei kuplinut enää. Tuntui että tämän tauti loppui kuin seinään kun tämä parin erittäin reilun oksentelusession perään oli käynyt kurakakalla edellisenä iltana. Prinsessa nousi voipuneena ylös hieman ennen ysiä, joi ison lasin mehua ja siirtyi myös kurakakalle ja kas, siihen loppui tämänkin oksentelutarve. Meillä oli näin ollen kotosalla kaksi kokolailla tervehtynyttä lasta ja yksi joka oksensi, oksensi, oksensi ja kipuili.

Poika 16vkin ilmestyi passelisti hieman ysin jälkeen kotiin todeten olevansa pari tuntia viettämässä hyppytunteja. Minä käytin tilaisuuden hyväkseni ja hyppäsin autoon. Kauppaan kun oli pakko lähteä ostamaan lapsosille jotain evästä joka passaisi taudin kanssa yhteen. Niin ja kamalaa, itsellä oli mieletön mieliteko pizzaan! Suoritin ostokset viivana ja palasin kotiin juottaen junnulle ja prinsessalle gefilus-kidiukset, junnun laitoin syömään vielä yhden ruoansulatusjogurtinkin.

Olenko joskus huomannut mainita että junnun sairastamistapa on kolminkertainen? Tarkoittaen sitä että jos muut suoriutuu terveiden kirjoihin vaikkapa kolmen päivän kuumeella niin junnu puolestaan ottaa sen kuumeen kolminkertaiseksi ajaksi. Jos tarkkoja ollaan, spede oli mahataudin pauloissa tarkalleen neljä tuntia. Prinsessa oksensi kahdesti ja siinä se. Junnu sen sijaan. Vessan ovi kävi tiuhaan.

Kahdelta päivällä junnu nukahti meidän sänkyymme, oksennettuaan sitä ennen lukemattomia kertoja. Neljältä tämä heräsi ja alkoi vähitellen näyttää itseltään. Jogurttikin pysyi viimein sisällä. Viiden kanttiin tämä kävi vuorostaan kurakakalla ja pam, illalla meillä oli jo terve junnu torpassa. Hauska tauti. Sen sijaan ukon sisko, joka aloitti tauteilun maanantaina, ja ukko itse, joka myös aloitti tauteilun maanantaina, jatkoivat sitä vielä eilisen.

Huonomahainen ukko taitaa jatkaa sitä edelleen mutta tällä tauti esiintyy hieman sovellettuna; niin kauan kun ei syö mitään ei tule oksennuskaan. Toisaalta taas heti kun syö niin oksennus tulee. Juoda sentään voi ilman että juomia tarvitsee oksennella. Ehkä inhottavinta sekä ukon että ukon siskon tautiversiossa on mahakipu. Ukon siskolta se alkoi illalla olla ohi mutta ukko; millä siinä nukkuu kun maha on ihan julmetun kipeä kaiken aikaa. Höh. Töissä tämä silti on, kun saattaahan hänen olonsa johtua nyt siitä ruokatorvessa todetussa epäsopusuhdastakin. Pah sanon minä!

Tosiaan, tauti ei ole vielä osunut kolmeen isoimpaan että saapa nähdä aloittaako nämä sitten tänään. Teini on tosin valitellut mahaansa eilisestä aamusta asti että tiedä vaikka tälle tulisi pelkkänä kipuiluna ja kenties ripulina, niinhän minä sen maanantaina kiskaisin pikana läpi. Silti, olemme voitolla, ehdottomasti! Voitoksi voitaneen sanoa sitäkin että sain lastenneuvolan tätsän kiinni yhdellä ainoalla yrittämällä eilen ja todistukset odottaa noutajaa.

Siinä päivän mittaan touhusin tosiaan sen pizzan. Sitä ennen olin tosin touhunnut ison vuoallisen broitsukiusausta joten tänään on ruoanlaittovapaapäivä. Toisaalta se on aika turha, siis se ruoanlaittovapaapäivä juuri tänään, minä kun sain vinon pinon kotihommiakin alta pois eilen touhutessani. Nyt on kuulkaa imuroitu, pesty lattiaa ja pyykätty kaikki pyykit pois. Taas kerran. Iltapäivällä poika 16v piipahti vielä postin kautta tyttöystävälle mennessään ja toi postisaaliin illalla kotiutuessaan minulle.

Postisaalis on kaksi pakettia pölypusseja imuriin. Niitä alkuperäisiä kun ei enää saa meidän kaupunkimme ainoasta kodinkoneliikkeestä, he vaihtoivat valikoimiin pelkät tarvikepussit johtuen ihan siitä että Siemens nosti pölypussipakkaustensa hintoja ja vähensivät samalla kertaa pölypussimäärän neljään. Voi olla että ne alkuperäiset ei enää sen jälkeen menneet kaupaksi, mene ja tiedä, mutta minulle taas ei kelpaa tarvikepussit.

Tarvikepusseihin jouduin tosin tyytymään kun pusseja oli PAKKO saada viime viikolla mutta silti; ei kiva. Minä kun en osaa sanoa onko vika minussa vai imurissa vai pusseissa vai missä mutta minulle on eräänkin kerran käynyt tarvikepussejen kanssa niin että ne ei olekaan pysyneet kunnolla pidikkeessään ja pam, imurin säiliö on ollut täynnänsä roskia. Toinen joka saa minut tiukasti vastustamaan tarvikepusseja omassa imurissani on microsuodattimen puute. Siis pakkauksessa. Minä en parhaalla tahdollanikaan nimitä siellä olevaa suodatinta microsuodattimeksi.

Vaan ei kuulkaa hätää, kotiuduttuani niiden tarvikepussejen kanssa pyörähdin pikana Siemensin sivuille, sieltä kun pääsee eShopin sivuille josta pusseja saa kätevästi tilattua kotiin. Ja ihan niitä alkuperäisiä. Suodattimineen päivineen. Eikä hintakaan ole ruotoinen verrattuna niiden alkuperäisten hintoihin kodinkoneliikkeissä, minä ostin kaksi pakettia niitä ja toimituskuluineen hintaa tuli palttiarallaa 25 euroa. Tarvikepussit oli toki halvempia, 10 euroa paketti mutta maksan ilomielin ekstravitosen jos saan takuuvarmasti toimivia pusseja suodattimineen.

Tänään pääseekin sitten onneksi töihin. Ja vieläpä omalla autolla eli kas, teini aikoo istahtaa kyytiin. Mukavaa sano! Ja nyt, siirryn kesyttämään yön aikana jälleen kerran villiintyneitä kutrejani, olisi ihan kiva näyttää ihmiseltä eikä harakan ahterilta. Se on moro ja viettäkää kivakivakeskiviikko, minä aion pyrkiä samaan!