Se on kuulkaa rankkaa tämä naisen elämä toisinaan vaikka on siinä toisinaan mukavatkin puolensa. Kuten nyt eilen. Kulmien laitattaminen oli kertakaikkisen ihana ja rentouttava tilanne ja lopputuloskin oli sitä luokkaa että paikallinen kauneushoitola sai minusta juuri vakiasiakkaan. Yleensähän se on ollut kampaajani joka on laitellut kulmat ja ripset kuosiin mutta toteanpa nyt että totta tosiaan, kosmetologi tekee sen himppasen hellemmin ja paremmin.

Plussaa on pakko antaa siitäkin että olin varannut vain kulmien laiton ja neitonen kysyi heti alkuun että olikos tämä nyt kulmat ja ripset. Koska olin sopivasti ehtinyt manaamaan mielessäni sitä etten niitä ripsiä tajunnut varata samalla niin tokihan tartuin tilaisuuteen ja totesin että tottakai, kaikki kuntoon vaan! Ja kyllä ne kuntoon sitten tulikin, ensimmäinen kerta ikinä muuten kun pääsin vahakäsittelyyn. Siskolla oli, tietysti, omat mielipiteensä moisesta, tämähän kun juoksee kahden viikon välein laitattamassa kulmansa.

Vahaus oli kuulemma selvästikin tekijän keino päästä helpommalla eikä se ole alkuunkaan niin hyvä kuin nyppiminen, ei sittenkään että vahauksen jälkeen neitonen vielä nyppi muutaman omilla suunnillaan pyörivän kulmakarvan pois. Sisko. Tuo osaa kyllä välillä saada verenpaineeni nousuun ja eilen oli juuri sellainen välillä-päivä.

Kauneushoitolasta kurvailin Kappahliin, kipitin pikaisesti liikkeen läpi kun jotenkin mikään ei osunut nyt silmään kuten olisi pitänyt ja päädyin Seppälään. Ei aikaakaan kun olin sovituskopissa vaateläjän kanssa ja totesin yhden valitsemistani mekoista aivan mahdottoman ihanaksi mutta valitettavasti se ei istunut kuten olisin halunnut. Hyvä vaan, mustat strech-housut kun sujahti jalkaan kuin hanska käteen ja niinhän siinä sitten kävi että minä päädyin niihin.

Myyjätär auttoi minua kaivamaan sopivaa yläosaan, olin jo hetki aiemmin ihastunut ihanaakin ihanampaan sähkönsiniseen hihattomaan paitapuseroon ja kuinka ollakaan myyjä esitteli minulle neuletakkia jonka alle juuri se ihailemani paitapusero oli nappivalinta. Jes! Yllättävän kivuttomasti siis pääsin eikä hintakaan huimannut päätä, alle kuudellakympillä selvisin liikkeestä pihalle. Kannatti jättää viime tinkaan, naistenpäivän kunniaksi kun kaikki tuotteet oli -20%.

Pakkohan se oli sitten kurvailla vielä uudelleen sinne Kappahliinkin, sieltä kun on tullut aina ostettua rintsikat ja totesin että nyt on uusien aika. Samalla vaivalla valitsin kolmet aivan ihanat pikkuhousut (viimeinen vuosi onkin mennyt yksillä omilla ja muutamilla prinsessan kaapista anastetuilla) ja vielä muutamat sukat enkä minä voinut itselleni mitään että aiemmin silmiin osunut reikäneulekin oli ihan pakko saada.

Hieman se kyllä pisti miettimään asioiden tolaa kun kassalla ostoksiani maksoin. Alusvaateosasto tuli kalliimmaksi kuin ulkopintaosasto, merkillistä. No, kerranko sitä, enpä minä usein itselleni osta joten samapa tuo. Kotiin ehdin vielä ennen ukon lähtöä ja heti tämän poistuttua ryhdyin touhuamaan juhlavalmisteluja itseni suhteen. Suihkuun, sheivaukset ja kasvohoito. Tänään onkin sitten se kampaaja joten tämä nainen on likipitäen meikkiä vaille valmis.

Siis likipitäen, onneksi innostuin illalla kokeilemaan myös sitä paitapuseroa ja neuletakkia päälleni, niiden kokeilu liikkeessä kun jäi sillä tiedän tarkalleen oman kokoni suhteessa Seppälän vaatteisiin. Paitapusero on totta tosiaan täydellisen oikeaa kokoa ja istuu kuin valettu mutta se neuletakki. Ei sekään väärää kokoa ole mutta mitä ihmettä. Neuletakki on mallia jonka takaosa on lyhyempi kuin etuosat mutta siis mitä ihmettä.

Toinen puoli edestä on kymmenkunta senttiä pidempi kuin toinen. Täh? Minä mallailin ja vääntelin ja totesin että toki jos sen solmii edestä niin se näyttää juuri eikä melkein hyvältä mutta mutta... selästä sitä pitää silloin kääntää himppanen ja silloin ei pitsikuviointi pääse enää oikeuksiinsa. Siis mitä? Lopulta otin ja mittasin etuhelman pituuden vielä olkasaumoista sillä aloin jo epäillä että vedän neuleen jotenkin vinoon päälleni mutta ei, kyllä se toinen sivu on tosiaan kymmenkunta senttiä pidempi kuin toinen. Outoa!

Soitin Seppälään ja myyjätär oli vähintään yhtä ihmeissään kuin minäkin. Lopulta tämä haki rekistä vastaavan vaatekappaleen ja totesi että tosiaan, siinäkin helma on toisesta sivustaan pidempi kuin toisesta mutta ei ehkä sentään niin paljon kuin kädessäni olevassa. Lopputulema on se että käyn tänään Seppälässä ja mahdollisesti puran kaupan ja koetan katsoa tilalle jonkun toisen joka tosin saattaa olla hankalaa sekin. Pah!

Siinä ne eilisen touhut kokolailla olikin. Minulle ei selvästikään shoppailu sovi sillä olin enemmän kuin puhki iltapäivällä kun viimein sain speden haettua kotiin. Karmean raskasta hommaa on moinen shoppailu ja kauneushoitolassa makoilu. Mutta ripset ja kulmat on niin mahdottoman ihanat nyt että ehkä tosiaan saan aikaiseksi ja menen muutaman viikon kuluttua uudelleen laitattamaan ne kuntoon. 

Ai niin, siitä siskosta vielä. Tämä soitteli iltapäivällä kysyäkseen miten shoppailu oli sujunut. Kiitos hyvin ja kiitos aivan ihanat vaatteet ja kaikki. Voi sitä mutinan määrää jonka sain osakseni. Mitä sinä sellaisen neuletakin nyt ja sen värisen, käläkäläkälä kun ei musta sovi oikein kenellekään ja siis mitä, siis kävit SUIHKUSSA kun tulit kotiin vaikka kulmat ja ripset oli juuri ja voi ei, pesit hiuksetkin vaikka menet kampaajalle joka ne värjää, siis kun väri tarttuu paljon paremmin jos hiusta ei ole juuri pesty ja ....

Oli aika hilkulla etten lyönyt luuria kiinni. Toki sisko tietää varmasti minua paremmin näistä itsensä puunailu- ja puleerausjutuista, tämähän käy kampaajalla parin kuukauden välein ja kosmetologilla kerran kuussa ja ripset ja kulmat tältä laitetaan parin viikon välein ja vaikkas mitä mutta siis daa. Mitä hiton väliä? Etenkin kun hiuksiin laitettava väri on kokolailla sama kuin oma värini ja se kuluu joka tapauksessa pois suht pian sillä aurinkohan sen kesällä polttaa.

Antakaa minulle voimaa jne jne... Vaan kappas, tässähän pitää kohta ryhtyä herättelytoimiin. Sen jälkeen voikin sitten miettiä mitä kotvasen tekee sillä aion viedä speden tarhaan vasta aamupala-ajan jälkeen. Yhtä kaikki, siirryn nyt kotvaksi uutisannin pariin eli se on moro ja viettäkää kivakivaperjantai!