Tosiaan, odottelin tenavat kotosalle koulusta ja heti junnunkin kotiuduttua säntäsimme porukalla heseen. Lapset nautti suunnattoman paljon saamastaan "yllätyksestä". Kovin minua halailtiin jo ennen yllätyksen paljastumista, saa nähdä kauanko tätä tyytyväisyyttä hykerrellään kotosalla kun "äiti sai töitä töitä". Oma veikkaukseni, seuraavaan "mä vihaan sua"-asti, hahaa!

Kotiuduttuamme jätin (hyi miten vastuutonta!!!) prinsessan ja speden kotvaksi tuijottamaan kaksin elokuvaa olkkariin ja pyörähdin pikaisesti kaupalta nappaamassa paitsi rahaa automaatista myös muutaman suklaavanukkaan lapsille jälkiruoaksi. Likipitäen samantien kun ehdin takaisin kotiin kotiutui poikanen 16veekin, oli ollut istumassa jälki-istunnon. Heseen minä olin ajatellut tämänkin saavani mutta aina ei natsaa, juhlan kunniaksi annoin tällekin heserahan jonka lupasi käyttää juuri ennen siskolleni siirtymistä.

Niin, poikanen 16vee peri isoveljeltään lapsenlikan paikan siskollani, tosin se työmaa loppuu ennen joulua sillä sisko miekkosineen osti omakotitalon johon muuttavat  viimein yhteen asumaan. Ihan hyvä, jos tarkkoja ollaan, minä pidän mielelläni poikasta kotosalla öitä vaikka myönnän, että siskon maksama "nukkumapalkka" on kyllä kummasti vähentänyt rahankärttötarvetta poikaselta.

Ukon serkun vaimoke tenavineen paukahti viiden kanttiin paikalle, olimme sopineet tämän hakevan meiltä pahvilaatikoita sillä tadaa, hekin ovat muuttamassa omaan taloon parin viikon päästä. Nyt torppa on vielä remontin alla mutta eipä tässä enää kauaa ole siihen kun on muuttovalmis joten kovin tuntuu nyt olevan kaikilla omat tuvat ja luvat mielessä.

Siinä kahvittelun lomassa soi sitten puhelinkin hieman ennen kuutta ja soittajana oli harjoittelukoulun rehtori. Kun hän nyt ei ole varma ehditäänkö huomenna millään tapaamaan kun koululla on palotarkastus joten sillä hän soittelee tähän aikaan kun nyt sattui muistamaan. Pääsisitkö perjantaiksikin töihin? Toki, mikäs siinä. Hieman pyyntö toisaalta harmitti sillä olin jo ehtinyt tuumia omassa mielessäni että pidän speden vapaapäivällä ja touhuan kotihommia perjantain. No, syyslomaan ei ole enää kummoinen aika.

Ukon serkun vaimokkeen lähdettyä ja minun saatua kipattua spede petiinsä aloin laskea työviikkomäärää. Se työssäoloehto kun jaksaa aina vain kummitella tuolla jossain. Loppusaldo oli mahtava 35 viikkoa kelan vaatiessa 34 ja olin jo liputtaa riemusta kunnes muistin että ai mutta niin joo. Kun tosiaan tarkoitus on pitää palkattomina vapaina ne loma-ajat. Mites sitten käykään... No, viikkomäärä putoaa 31 viikkoon eli voi sanonko mikä.

Onneksi paikallinen pääluotto sattuu kuulumaan naamiksessa kavereihini ja jopa kuulkaa alkoi seljetä. Täällä on onneksi tehty soppari siitä, että määräaikaiset voi käyttää kertyviä lomapäiviään nimenomaan näihin loma-aikoihin jolloin ne onkin palkallista lomaa. Luotto myös muisteli että kun kyseessä on palkallinen loma ei sitä koskekaan se "18 työtuntia työviikko"-sääntö vaan se rinnastetaan suoraan normaaliin työviikkoon eli se kartuttaisi ihan samanlailla niitä työviikkoja kuin palkallisesti töissäollessa.

Tämä asia pitää tosin vielä tarkistaa tänään mutta jos näin on niin tadaa! Minä saan pidettyä yhtä viikkoa lukuunottamatta kaikki loma-ajat palkallisina lomapäivinä ja näin ollen koottua sen 35 viikkoa täyteen joka taas tietää vielä sitäkin ettei minun tarvitsekaan hakea kesällä kelan kautta työkkärikorvauksia vaan haenkin ne työttömyyskassan kautta. Jes! Maanantaina työsopparia tehdessä pitää ottaa nämä lomakertymien käytöt puheeksi ja sen mukaan täytellä sitten populukseenkin päiviä. Jes!

Kieltämättä tässä on aika helpottunut olo noin ihan kaikenkaikkiaan. Se nyt kieltämättä hieman harmittaa että harjoittelukoulun sijaisuuksia en pääsekään tekemään tämän enempää, kuulostipa tuo harmittavan harjoittelukoulun rehtoriakin kun siitä tälle iltasella puhelimessa mainitsin. Oikeastaan tämä on ikäänkuin kirous tällä alalla ainakin tässä kaupungissa, vähänkään toimavampia sijaisia ei tahdo saada millään sillä heidät napataan heti tilaisuuden tullen tekemään pitkiä sijaisuuksia. Höh.

Josta tulikin mieleen vielä yksi hauska juttu. Minä muuten valmistun ihan oikeasti huomenna. Kyllä. 28.9.2012 on valmistumispäiväni. Työsopparini taas alkaa 29.9.2012. Joo-o. Tässä kohtaa kelan toimet todellakin kannatti ja sillä omaehtoisella koulutuksella "parannettiin asiakkaan mahdollisuutta päästä työelämään". Pakko myöntää että harvoin olen niin kiittänyt johdatusta, sitähän tämän pakko on olla, kuin kaiken tämän koulunkäynninohjaajan toimen yhteydessä.

Onneksi pääsin työelämävalmennuksella kokeilemaan, onneksi pääsin tuosta vain opiskelemaan omaehtoisesti ja onneksi olen saanut jalkaa oven väliin kaikkiin niihin kouluihin joissa olen pyörähdellyt. Ihanaa. Ja nyt tämä ihana lähtee entraamaan naamaansa ihmismoiseen kuosiin, ei liene tarkoitus pelotella niitä pikkuihmisiä pulpettien alle pakosalle kun työmaalle laskeutuu. Se on siis moro ja viettäkää kivakivatorstai!