Kappas kummaa, mikä se siellä liikkuu? Siis, aivoissa liikkuu, aamun ankeutta manatessani hoksasin kaksi juttua, ensinnäkin, kysäistä josko veisin eskarit kävellen eskarille, hoitotyttö ykkönen kun ei ole hoitovahvuudessa eli josko tuon äiti lähettäisi kävellen meille. Onnistuu, hyvä hyvä, selälle todella hyväksi tuo kävely ja eskariin sen verran lyhyt matka ettei vielä ainakaan maanantaina tehnyt kipeää.

Toinen älynväläys olikin sitten samalla kertaa lähiksessä käyminen. Pojille on päiväksi jalkapallosoppaa eli siitä ei huolta mutta kahdelta töistä palaavalle ukolle pitäisi myös jotain kehittää. Siis ranskalaisia kaupalta, laiska!

Aamuisin kurkkimani blogitkin on kurkittu eli päivän voi julistaa virallisesti avatuksi, yes. Lukiessani tajusin, että herttinen niin, minä en uskalla vielä ostaa vaaville mitään valmiiksi, siis vaatteita tms. Erään odottajan blogista se mieleen tuli, tämä kun kertoili vaavilleen viikonloppuna kirpparilta tekemistään löydöistä. Mukava vertailla kun lasketuissa ajoissa vain kolmen viikon heitto, eli hän saa vaavin lokakuun puolessa välissä.

Eilen illalla anoppi piipahti kahden miehen siskon kanssa pihassa, olivat myös käyneet kirpparilla ja toinen siskoista kehotti minuakin menemään, oli kuulemma ollut ihania vauvanvaatteita myytävänä. Kiitos mutta ei kiitos, en todellakaan uskalla vielä varmaan muutamaan kuukauteen ostaa mitään. Jos sitten loppukesästä jotain katsoisi.

Nyt eskarilaisen hiukset kiinni, tiesittekö muuten että prinsessat eivät mahda mitään sille, etteivät kykene pukemaan samanaikaisesti kun Korallifisut tulee televisiosta? Nyt tiedätte, näin sanoi kun hoputin pukemaan.