Jo se nyt on taas. Ihan ensiksi totean että olin aamulla hetken aikaa ihan oikeasti kahden vaiheilla laitanko vaiko en prinsessaa kouluun. Laitoin kuin laitoinkin todetakseni että hieman yhdeksän jälkeen neiti palasi kotosalle. Oli ollut huono olo ja opekin sen huomannut ja lapsi käynyt terkalla jota ei kuitenkaan ollut paikalla ja niinpä ope oli lähettänyt lapsen kotiin pyytäen äitiä lähettämään varmistusviestin siitä että neiti on tosiaan päässyt kotosalle.

Arvattavaa lie sekin että tunnin päästä neiti oli jo parempi kuin uutena. Menoa, riekkumista ja "mitä määäää tekisin"-vikinää on ollut ilmassa ihan liiankin kanssa. Äsh.

Kakkosrutinani liittyykin sitten Arlaan jonka edesottamuksista en hyvistä aikeistani huolimatta muistanut viime viikolla kertoa. Kävipä näet niin että viime viikon keskiviikkona avasin maitotölkin jonka viimeinen myyntipäivä osui olemaan 21.10.2010 eli se seuraava päivä torstai. Avasin ja totesin että kas, maito on ensin ihan ok mutta kun sitä kaataa lasiin se muuttuu jo kaadon aikana öljymäiseksi tai ehkä kermamaiseksi tai miten sen nyt tahtookaan sanoa.

Hieman siinä podin sitä kuumetautiakin ja nuuskimalla en saanut mitään ihmeitä nenään osumaan, maistamalla maku oli ehkä hieman normaalia täyteläisempi mutta senkin pistin tietysti kuumeen piikkiin. Päädyin siis ratkaisuun jonka mukaan olin yksinkertaisesti vinksahtanut korvieni välistä ja sillä siisti, maito oli ok mutta kuumeisena näin omiani. Lapset ei sitä tosin tahtoneet juoda ruoan kanssa mutta toisaalta, prinsessa ei yleensäkään juo ruoan kanssa juuri mitään.

Illalla ukko kaatoi spedelle maitoa ja kysyi että mitä ihmettä, miten meillä on pilaantunutta maitoa kaapissa. Minä kurkkimaan viereen ja toteamaan että ei ne aivot ihan nitkahtaneet olekaan jos kerran toisestakin maito on omituista. Se näet jäi venymään ja vanumaan siihen maitotölkin nokkaan kuin löysä räkä kun sitä kaatoi. Ukko otti ja avasi uuden tölkin ja kas, sama juttu. Samalle päiväykselle oli kaapissa vielä kolmaskin tölkki ja kas, sama vika siinäkin. Siis mitä ihmettä...

Laitoin arlalle sähköpostia kuluttajapalveluun ja takaan, alleviivaan ja vannon käsi sydämellä että laittamani palaute oli ensimmäinen ikinä kyseisen firman suuntaan. Aiemminhan laittelin Flora Vispeistä palautetta mutta sen vastaanottaja oli Unilever, ei arla. Hämmästys olikin melkoinen kun seuraavana päivänä sain sähköpostia Arlalta ja viesti alkoi näin "Kiitos jälleen palautteestanne." Siis mitä. Jälleen?

Kaiken kaikkineen viesti oli tällainen:

"Hei!
Kiitos jälleen palautteestanne. Pahoittelemme, ettei valmistamamme maito
vastannut odotuksianne.

Olemme saaneet muutamia muitakin vastaavia palautteita. Osa maidoista ei
ole säilynyt normaalisti todennäköisesti maitoraaka-aineesta johtuen ja
mahdollinen lämpiäminen kylmäketjun katkeamisen seurauksena on korostanut
pilaantumista. Maitoa pakkaavassa Hämeenlinnan Osuusmeijerissä tarkistetaan
jokainen tuotantoerä ennen myyntiin päästämistä sekä parasta ennen
–päiväyksen jälkeen. Virhe ei näkynyt tuoreena testituloksisssa, vaan vasta
parasta ennen päiväyksen lähestyessä. Meijerillä on tehostettu valvontaa ja
tehdään tarvittavat toimenpiteet virheen syyn selvittämiseksi ja
korjaamiseksi.

Lähetämme Teille postitse tuotehyvityskortin korvaamaan virheelliset
tuotteet.


Ystävällisin terveisin
Arla Ingman Oy Ab"

Niin. Itseäni jäi ihan hieman ihmetyttämään "mahdollinen lämpiäminen kylmäketjun katkeamisen seurauksena". Onko kylmäketju katkennut marketin ja kotijääkaappimme välillä vai mihin asiakaspalvelu viittasi? Ja jos on niin mistä asti se on katkennut noin nopeasti, meillä kun kauppareissut toimii periaatteella kauppa-koti ja välietappeja ei harrasteta. Vai onko heillä itsellään kylmäketju katkennut? Maidot unohtuneet odottamaan kylmään pääsyä? Vai miten on selitettävissä että moinen katkeaminen on tapahtunut useammallakin kuin vain meillä?

Ja sitten se itse russutus russutus. Tuotehyvityskortti. Missä hiivatissa se viipyy? Siis MISSÄ? Tässä tulee ihan hieman kuluttajalle (kuluttaja = minä) mieleen että eipä se Arla taida kovinkaan kummoisessa arvossa kuluttajiaan pitää. Unileveriltä sentään hyvitys tuli salaman nopeudella. Huoh. Arla. Arla. ARLA! Nyt se järki käteen ja hieman miettimään millaisen kuvan tahdotte asiakkaillenne luoda yrityksestänne. Varmemmaksi vakuudeksi aion lähettää tänään uuden palautteen Arlalle, ihan vain kysyäkseni että mikä maksaa. Meillä kun sitä maitoa menee ja ne kolme tölkkiä oli aika ikävä nakata roskiin. Tsai.

 

Ps. Loppuun todettakoon että olen saanut ehkä vuosikymmenen parhaita uutisia tänään koskien parhaan ystäväni elämää. Hurraa, jippii ja vaikkas mitä! Kärsivällisyys kannattaa AINA!