Ollut tämän aamupäivän. Ihme juttu, iskee suorastaan virtapiikkiä pintaan kun aamulla saa heräillä ilman sählinkiä, juoda rauhassa kahvit ja ehtii vielä siihen samaan ihailla nousevaa aurinkoa. Olkoon kuinka tahansa rikkaus että meillä on neljä vuodenaikaa, irkun käpyrauhaselle se on kyllä kirous. Syksyn pimeys ja talven kylmyys aina helmikuun puoleen väliin asti aiheuttaa irkulle lähinnä kestoväsymyksen, -saamattomuuden ja -ketutuksen.

Nyt olisi tarjota mielipidekin tähän väliin. Olen jo pidemmän aikaa kironnut ja hämmästellyt tätä omalaatuista "älä ruoki lamaa"-kampanjaa mainoksineen. No en ruoki en, mutta tosiasia on varmasti meillä siinä missä monessa muussakin perhettä, että sitä lamaa on nyt pakko ruokkia pyrkimällä elämään ilman ylimääräisiä hankintoja ja shoppailuita. Kun ei sitä rahaa ole, niin ei sitä ole. Ja vaikka sitä ei ole, niin silti sitä yrittää elää niin että sitä rahaa saisi pikkuisen sivuunkin.

Ihan vain siksi, että olisi sitten millä ruokkia tämä katras jos käykin niin, että ukko lomautetaan ja tulot tippuu. Teollisuudessa kun lomautusuhka taitaa tällä hetkellä olla joka alalla päällä. Minusta koko kampanja on vastuuton. Todella vastuuton.

Jos nyt lähdetään siitä, että on perhe, joka nyt tekee kuten valtiovalta jopa suosittaa eli ostaa sitä ja tätä ja pistää rahat haisemaan, mitä se perhe tekee sitten jos ja kun toinen tai kenties molemmat vanhemmat joutuukin pakkolomalle? Meneekö kyseisen perheen vanhemmat sossuun kuulemaan kuinka sossutäti toteaa tiskin toisella puolella että "teillä on ollut isommat tulot kuin pakolliset menot aiemmin, miksi ette säästänyt silloin?".

Jos nyt kuvittelee tosiaan tämän perheen toimivan näin, niin mitä perhe tekee tämän kieltävän vastauksen jälkeen? Ottaa pikavipin. Toisen ja kolmannen. Ihan vain siksi että saisi lainat maksuun, ruokaa pöytään ja laskut maksettua. Ja entä sen jälkeen? Jonkin ajan päästä he joutuvat vippaamaan rahaa saadakseen niitä pikavippejä maksettua. Joutuen ajan kanssa velkajärjestelyihin, ja viimein se sossunkin täti toteaa, että juu, ei teillä ole rahaa ollut aikoihin.

Toinen peruste, miksi pidän kamppanjaa kertakaikkisen vastuuttomana ja typeränä, on se, että jos minä nyt menen ja ostan sitä, tätä ja tuota, se ei turvaa millään tavalla sitä että meidän perheemme tulotaso säilyy, että naapurin tulotaso säilyy tai että sinun tulotaso säilyy. Tosiasiahan on se, että lähes kaikki teollisuus siirtyy askel askeleelta tämän maan rajojen ulkopuolelle, sanoo hallituksen herrat mitä tahansa.

Ja kun teollisuus, eli tavarantuottajat, siirtyy ulkomaille, se on aivan se ja sama ostatko sinä sen uuden muovikipon vai et. Et sinä sillä tue yhdenkään suomalaisen työllisyystasoa. Tokihan tähänkin maahan jotain teollisuutta jää, mutta ajan mittaan se on jo niin pientä, että tuskinpa tavaroita joita se osa teollisuutta tuottaa, tavallinen Matti ostelee marketista edes harva se päivä.

Kerroinko muuten, että sen verran meidänkin perheeseemme tämä "matalasuhdanne", "talouskriisi" ja "lama" vaikuttaa, että ukon työpaikalla tehdään maaliskuu nelipäiväistä työviikkoa. Säästöä säästöä. Syksyllä harkitaan asioita kuulemma uudelleen ja mahdollisesti edessä on YT-neuvottelut sielläkin. Näin ollen irkun henkkoht "ruoki lamaa"-kampanja on varsin järkevä.

Tokihan se talouskriisi on muutenkin tässä ollut päällä jo jonkun aikaa, mutta se on kyllä johtunut ihan muusta kuin lamasta. Ne pirun Tampereen Sähkön laskuhäsläykset vaikuttaa kukkaron toimintaan useamman kuukauden. Ja miksi ei vaikuttaisi, meillä maksettiin kerralla myöhästyneitä sähkölaskuja lähes ukon yhden tilin verran. Siihen samaan soppaan kun liitetään teinin koulun aiheuttamat kulut, auton pakollinen huolto katsastuksen vuoksi, junnun uudet lääkkeet, lasten pakolliset menot, niin hohhoijaa. Toisaalta tähän rahattomuuteen alkaa kuulkaa tottua.

"Ruoki lamaa"-kampanja on siis valmiiksi hyvissä kantimissa kun tässä on totuttauduttu syömään lähes kolmanneksen vähemmällä rahalla kuin normaalisti ja hoitamaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla kaikki missä vaan säästöä voi vähänkin tehdä.

Josta taas tulikin mieleen kaksi todella positiivista juttua liittyen irkun perheen talouteen. Kuulkaas kun kävi niin, että irkku vaihtoi teinin ja ukon liittymät samalle operaattorille missä ne irkun ja prinsessankin liittymät oli. Kun on vaan niin hyvä ollut, kaikki nämä 5 vuotta jotka irkulla on ollut. Asiakaspalvelu on ollut aina ystävällinen, asiat hoitunut sukkelaan ja laskutus toiminut bueno!

Vaan kuinka kävikään, teinin ja ukon eka lasku oli järjetön. Siis kerrassaan päätön! Johtuen siitä, että teini oli puhunut puhelimeensa yli 70 eurolla. Siis MITVIT?! Teinillähän on saldosopimus, kolmenkympin saldosopimus. Miten on mahdollista? Ja eikun soittamaan. Ja selittämään. Ja toisessa päässä, tuttuun tapaan, ystävällisellä äänellä vastattiin kysymyksiin, tutkittiin tilannetta ja todettiin syyksi se, että teinin saldosopimus on astunut voimaan silloin ja silloin kun taas liittymä on auennut silloin ja silloin.

Irkku siinä että mitvit siis täh? Toisessa päässä edelleen yhtä ystävälliseen tapaan puhunut neiti totesi, että sitä ei voi kytkeä ennen kuin se on tilattu ja se on kytketty tietysti tilattaessa. Siis mitä? Irkku tilasi sen samalla kun ne liittymät, mitäs ihmettä. Ja neiti tutkimaan ja toteamaan että no niinpäs onkin. Moka on heidän. Sopisiko että hän selvittelee asian ja soittaa kohta takaisin. Ja tottahan se sopi.

Ukko oli luonnollisesti jo perumassa liittymiä siinä vaiheessa, kuten miehiset miehet aina tekevät jos jotain ylimääräistä sotkua ilmenee. Ja kuinka ollakaan, jonkin ajan päästä neiti soitti operaattorilta ja totesi, että koska moka on heidän, irkku on hyvä vaan ja maksaa ainoastaan sen kolmekymmentä euroa teinin puheluista. Hän laittelee heiltä sen ylimenneen reilun 40 ekkee hyvityksenä. Jes!

Eikä siinä vielä kaikki, paitsi tämä hymyn huulille nostanut taloudellinen positiivisuusuutinen, tänään iski toinen. Jiihaa ja hurraa! Pieniä on köyhän ilot, mutta ette tiedäkään kuinka iloiseksi sai niin pieni asia kuin muutama sentin kymmenesosa. Helsingin energialta tuli kirje jossa he ilmoittivat laskevansa sähkön hintaa 1.3. lähtien. Eihän se nyt euroja ole kerralla mutta pikainen laskutoimitus sai aikaan 150-200 euroa säästöä vuositasolla. Uskomatonta!

Tähän asti kun on saanut tottua siihen, että hinnat vain nousee. Ja nousee. Ja nousee. Ja nousee. Milloin siksi, että pohjavesi on alhaalla, milloin siksi että se ei ole mutta saattaa olla vuoden päästä, milloin minkäkin ihmeellisyyden takia. Vaan ei nyt. Irkku on suorastaan hymytyttö nyt!

Jopa meni taas jaaritteluksi tämäkin asiapitoinen postaus. Jaarittelen silti vielä kotvan ja totean, että koska elämäni on paitsi tylsää, harmaata ja kaavamaista, on ilot ja ketutukset revittävä ihmeellisistä asioista. Kuten puhelinmarkkinoinnista. Olen varmasti aiemminkin postaillut tästä ja saan aivan yhtä varmasti nyt kuin aiemminkin kehoituksen hankkia suoramyyntikielto numerooni, mutta mistä minä sitten nillittäisin?

Kas kun se Mediapex, se on yksi lempparinillityksen aiheitani. Mikä hitto siinä on, että kyseisestä firmasta soitetaan parin viikon välein, aina samalla asialla ja aina yhtä idioottimaisesti ymmärtämättä että kun toinen sanoo ei, se myös tarkoittaa ei. Että irkku on taas täynnä kyseistä firmaa. Vähitellen olen alkanut jopa tuumia alkavani epäkohteliaaksi kansalaiseksi ja iskeväni luurin korvaan aina kun kuulen sanat "Mediapexiltä hei, soitinko pahaan aikaan". Argh!

Toinen keino joka kovin kutkuttaisi olisi vastata simppelisti "onko sitä saatavana pistekirjoituksella, kas kun olen sokea" mutta se lienee olisi kohtalon kanssa pelleilyä. Sen verran irkussa on taikauskoa, että irkku on satavarma, että salama iskisi ja näkö lähtisi samantien. Onneksi toisinaan puhelinmarkkinoijatkin yllättää, kuten se täti joka soitti viime viikolla, ei tosin mediapexiltä. Kysyi, olisiko minuutti aikaa, ja heti kun irkku totesi, että jos olet jotain myymässä niin ei kannata kummankaan tuhlata sitä minuuttia. Täti totesi että asia selvä ja hyvää päivänjatkoa, ja irkku oli hetken kapula kädessä miettien että mitä ihmettä.

Onko jossain muka joku puhelinmarkkinoija joka ymmärtää yhdellä lauseella ettei toinen ole tilaamassa mitään. Täydet propsit tälle myyjälle! Ja nyt katoan keittämään kahvia, muuten selitän vielä kaikki viimeisten viikkojen puhelimen välityksellä kokemani asiat. Se on moro, viettäkää mukava keskiviikko!