Tässä sitä kuulkaa istutaan aj odotellaan lähtöä. Kyllä! Me siirrymme mökkimaisemiin, pääsemme nauttimaan saunomisesta, ulkoporealtaassa lillumisesta, takkatulesta ja mäenlaskusta. Jes! Yksi 4vee on kiukunnut aamusta asti, kas kun sinne mökille olisi pitänyt, tietty, lähteä HETI kun silmät aukeni. EN tahdo syödä, EN tahdo lähteä, EN tahdo leluja mukaan, EN tahdo YHTÄÄN MITÄÄN ENÄÄ IKINÄ! Ja tämä siis suoraan seurasta siitä ettei autoa oltu pakkaamassa samantien kun herättiin. Eikä edes lähdössä. Ja kauppaankin muka pitää ensin mennä. Höh!

Vaan niin, sisuuntumista on ilmassa sikälikin että liiton raha ei tullut perjantainakaan. Eikä YYA-taho voinut mennä pankkiinkaan tuolloin, kas kun puoliso oli kovin kovin sairas ja tätä piti kiikuttaa lääkäriin ja rahanostot ilman puolisoa ei onnistu ainakaan vielä. Aha. Ihan miten vaan. Ymmärtäväisyydellänikin on rajansa ja sen viestilitanian jälkeen se loppui. Vastausviestini käsitti lähinnä kysymyksen että aikooko tämä edes maksaa. Ja josko asettuisi ensin kotvaksi minun asemaani ennen kuin saa mitään hermoromahduskohtausta siitä että hänen rehellisyytensä kyseenalaistetaan. Totuushan on se että minä olen kolme kuukautta kuunnellut kaikkia mahdollisia selityksiä ja jopa tämä yhtäkkinen sairastuminen on ihan suora uusinta syksyisestä tapahtumasarjasta.

Kumma kyllä, taho ei polttanut hihojaan. Ilmeisesti tämä todella mietti sanojani sillä vastauksen saapumiseenkin meni aikansa. Ja se vastaus oli lähinnä vakuuttelua siitä kuinka hänen on todellakin tarkoitus maksaa mutta hän on vaan niin huono hoitamaan asioita että soppa on jatkunut ja jatkunut ja hän on todella pahoillaan! Aha. Siihen en jaksanut enää edes vastata. Tänään on sitten SE VARMA päivä jolloin rahaa saa nostettua. 

Tosin veikkaan että oli varma tai ei, niin ei sitä rahaa tänäänkään kuulu. Ainakaan vielä homma ei ole hanskassa ja mehän lähdemme liikkeelle parin tunnin päästä. No, velka veli ottaessa, veljenpoika maksaessa ja me kyllä hoitelemme omat velkamme vaikka sitten nälkävyötä kiristäen mutta tämä mökkireissuhan nyt TEHDÄÄN vaikka söisimme sitten pelkkää perunaa ja lientä seuraavat pari viikkoa. Nih!

Olenpa muuten huomannut että vuosi vuodelta meitä kulkijoita on vähemmän. Poika 17v tulee tyttöystävänsä kanssa pitämään torppaa pystyssä. Siinä sivussa he ruokkivat pojan 15v joka puolestaan yöpyy teinillä. Kovin pienellä joukolla lähdemme siis. Onpa hyvä että mökillä on pulkkamäki, ulkosauna, se poreallas ja ehdottomana lisäekstrana pleikkari lapsia varten. JES! Otamme läppäritkin matkaan, sisko joutui luopumaan meidän nettitikustamme täksi aikaa ja toinen nettitikku hankittiin sitten pojan 17v kautta, ts eksänhän tuo on.

Ja nyt siirryn lataamaan kamoja autoon. Tässähän koettaa lähtöhetki kuitenkin suht pian vaikka kuinka vielä pari tuntia onkin aikaa. Se on moro ja viettäkää kivakivamaanantai!!!