Viimeinen työssäoppimisviikko tältä erää. Huh. Jotenkin tuntuu että nyt on ollut menoa ja meininkiä työmaalla vaikka muille jakaa joten en pistä pahaksi. Näyttösuunnitelma odottaa edelleen tekoaan, se näyttöhän alkaa sitten viikko ennen vappua. Olenkin nyt harkinnut että otan tänään ohjaajani kanssa puheeksi suunnitelman ja samalla mietin ja tuumin hänen kanssaan tekisinkö jonkun ekstralyhyen päivän (3 ja puoli tuntia työaikaa sisällä) vai pidänkö samantien jonkun päivän tällä viikolla vapaana. Lauantainahan olen luvannut mennä töihin töihin vaikka se ei enää oppimisjaksooni kuulukaan. 

Tämä aamu ei ole alkanut kovin hyvissä merkeissä, liekö syynä eilen illalla maistelemani muutama täytelaku ja pääsiäissuklaapatukka. Alan olla kokolailla varma siitä että suklaa ei nyt vain käy mahalleni, aikamoista kiertoa on tuntunut koko aamun ja mieli on tehnyt tuupata jopa pää pytyn puolelle. Toisaalta katselin lievällä kauhulla ystäväni naamispäivitystä tältä aamulta; hän on käyttänyt puoli yötä harjoitellen oksennuksen siivousta. Ush. Ei mahatautia kiitos, ennemmin sitten vain sitä suklaapiinaa!

Eilen touhasin aamupäivästä tenaville pakkasesta pizzat jotka ukko oli sinne aikaa sitten ostanut. Toteanpa nyt että Pirkan pizzat oli ihan suht ok, lapset ainakin söi niitä hyvällä halulla. Itse en niistä kiksejä saanut mutta menettelihän ne paremman puutteessa. Meillä näet jääkaappi on tyhjentynyt aika hyvin pääsiäispyhinä ja herranen aika kuinka paljon sinne evästä varattiinkaan! No, hyvähän se on että ruoka maittaa mutta oikeasti...

Päivällä hain pojan 15v rippileiriltä kotiin ja että tämä oli tykännyt olla siellä. Ohjelmassa oli riittänyt, mukavaa oli ollut ja poika puhuikin heti suunnittelevansa isoskoulutukseen osallistumista. Ei hassumpi ajatus! Kotona tuo ei kauaa viipynyt tavaransa purettuaan, pakkohan se oli samantien lähteä kavereita tapaamaan. Leirillä kun oli ollut kaikki muut osallistujat kylän toiselta laidalta ja näin ollen myös toisesta koulusta. Uusia kavereita oli osunut kohdalle ja monta joten leiriajankohta oli varsin hyvä.

Illalla patistelin tenavat hyvissä ajoin makuulleen, pääsiäislomalla kun heidänkin on tullut venytettyä nukkumaanmenoaan tunnilla-parilla. Saapa nähdä kuinka väsynyttä sakkia alakertaan lompsii, itsekin kun olin kuin puolikuollut kun petistä ylös vääntäydyin. Syy siihen oli tosin simppeli; nukuin eilen kahdeksaan ja en saanut unta illalla ennen kuin vasta puolen yön aikaan. No, veikkaanpa että tänään uni tulee kun itsensä oikaisee.

Mutta jaa, luulenpa että tässä pitää vähitellen ryhtyä valmistautumaan työmaalle. Poika 15v menee onneksi vasta ysiin joten tämän herättelyn jätän viime tinkaan ennen lähtöäni mutta muille tämä onkin sitten kasin aamu. Se on siis moro ja viettäkää oikein kivakivatiistai, minä tulen pyrkimään samaan tästä huonovointisuudesta huolimatta.