Hittolainen, mutta osaakin olla tylsä ilma. Toivottavasti säätiedotus pitää kutinsa ja ilma alkaa tosissaan lämpiämään viikon mittaan. Tylsä ilma saa itsellekin tylsän olon. Merkillistä.

Kummallisen reippailupuuskan iski harmaudesta huolimatta, pyykkiä on pesty apinanraivolla, isommat saateltu reissuun eli isälleen, ukko pakkasi speden autoon ja lähti siskolleen tämän kanssa tutustuttamiskeikalle jälleen. Mukavaa. Täällähän on lähes hiljaista. Ja tälle iski kamalan nälän päälle mutta kun jotenkin ei tuo keittiöosasto edelleenkään houkuta.

Olenko ainoa, vai iskeekö muillekin kesällä totaalinen laiskotus kun on ruoanlaitosta kyse? Ei vain jaksaisi, ei laittaa ruokaa sen enempää kuin miettiä, mitä laittaisi. Jos ei lasten takia olisi pakko laitella sapuskaa, ruokavalio koostuisi kesällä mitä luultavimmin voileivistä ja salaatista. Ja koska minusta on tullut todella laiska keittiöpuuhien suhteen, on salaattikin totaaliriisuttu malli. Eli tomaattia ja kurkkua pilkottuna, sekaan sipulia ja fetaa. Vaan toimii, on aivan sikahyvää sellaisenaankin. Eilen sekotin joukkoon suuressa villiyden puuskassa ja fetan puutteessa, tonnikalaa. Ja nampsis.

Pakastimessa olisi kanapihvejä, niiden käyttöä mietin eräänä päivänä. Siis lähinnä kuinka helppoa ja kätevää olisi, jos paistaisi ne kaikki kypsiksi ja pakastaisi osan paistettuna eroteltuina. Sitten vaan pitkin kesää pakastimesta broileripihvi leivälle ja mikrossa kuumaksi. Lautasen reunalle salaattia ja leivän ja kanan päälle jotain namikastiketta. Mutta koska olen tosiaan laiskistunut, koko ajatus on vain ajatuksen tasolla edelleen.

Kuten huomaatte, tästä tuli tällainen aivan turhanpäiväinen postaus. Merkkiä ajantappo. Ajantappoon olisi toki parempaakin tekemistä, mutta kun ei nyt jaksaisi... Se on moro, viettäkää hilpiä sunnuntai, sano.