Olin niiiiiiin vannonut ja vakuuttanut että tänä aamuna en todellakaan nouse sängystä ennen yhdeksää enkä vallankaan ensimmäisenä. Arvatenkin juon tässä jo toista aamuteekupposta joten pläääh. Toisaalta, hyvä niin, pakkaset oli yllättää ikävästi meidät. Tätä ikävästi yllättämistä ei tänä talvena ole pahemmin jouduttu harrastamaan, kiitos lämpöpatterin jonka ukko roudasi tammikuun paukkupakkasilla kellariin pitämään vesijohtoja sulina.

Ilmeisesti tämä toinen aamu peräjälkeen niin että pakkasasteet keikkuu -30 on kuitenkin liikaa jo patterinkin hoidettavaksi, keittiön kuumassa vedessä kesti pitkään saada auki valuttamalla. Voi sanonko mikä. Siihen sanonko mikä-osioon voisi surutta lisätä toteamuksen siitä että oikea puoli niskasta on totaalijumissa. Kyllä. Tämä totaalijumittuminen tapahtui salakavalasti eilen illalla, liekö lopullisesti laukaisevana jumittajana ollut meidän, junnun ja speden sänkyjen petivaatevaihto. Särkee ja hyvin särkeekin. Prkl!

Eilinen työpäivä meni viuh vaan silmien ohi, menin töihin ja hups, kotvan kuluttua olinkin jo hakemassa spedeä hoidosta. Onneksi ukko tosiaan suoritti myös meidän noutomme, sitä tunsi melkein olleensa eilisenkin vapaalla kun istahti kotona teekupposen ääreen jo puoli yhdeltä. Suht pian istahtamisen jälkeen ukko lähti töihin ja ei aikaakaan kun prinsessa soitteli karkkipäiväostosreissustaan kysyäkseen saako hän mennä yökylään kaverille.

Prinsessasta on sukeutunut kyläluuta viimeisen viikon-parin aikana. Ennen jatkuvasti kotona kököttänyt neiti ei käy kuin hätinä syömässä, tekemässä läksyt ja nukkumassa, kaikki muu aika menee kahden uudehkon kaverin kanssa pyöriessä. Ehkä juuri tämän aiemman jatkuvan kotona kököttämisen vuoksi en malttanut kieltääkään joten lapsiluku putosi perjantai-illan osalta yhdellä. Eikä aikaakaan kun poika 16v soitteli todetakseen että oli saanut koulukaveriltaan kyydin ja oli suorittamassa siirtymistä isälleen.

Lapsiluku -2 joka muuttui -3 suht nopeasti tämän jälkeen teinin lähdettyä viikonlopuksi poikaystävälleen. Eikä se vähentymä jäänyt edes siihen, myös poika 14v kipaisi kotiin kysyäkseen josko hän saisi yöpyä koulukaverillaan joten kas, illalla me hengailimme torpassa vain speden ja junnun kanssa. Onneksi ukon sisko, joka oli lähdössä virkistäytymään paikalliseen kuppilaan, päätti tulla ilahduttamaan meitä hetkeksi.

Siinä ukon siskon piipahduksen aikana appiukko soitteli tälle ja kas, tänään olemme menossa päivällä syömään porukalla. Appiukon perustelu ruokailupyynnölle oli varsin pätevä; kevät tulee ja mökkikausi lähenee, eikö olisi aika aloitella kokoontumiset. Mikäs siinä, säästynpä ruoanlaitolta tänään päiväsaikaan, illansuussahan ukko säntääkin sitten työporukan kanssa jäähalliin Tapparan VIP-aitioon syömään, peliä tuijottamaan ja niin, juomaan. Saapa nähdä kuinka hilpeä mies sieltä kotiutuu ja mihin aikaan?!

Paitsi että minulle on iskenyt pahemmanpuoleinen jumittuma niskaan on minuun pesiytymässä myös järjetön räkätauti. Kiva. Pedistä noustessa nenä oli tukossa ja nyt tämä on silkkaa niistämistä. En millään kehtaa niskojen takia jäädä maanantaina kotiin vaikka pakko se on myöntää että jos tämä jumittuma ei tästä helpota siihen mennessä niin en tiedä millä ilveellä mahdan spedeä kiskoa pulkassa tuolloin. Tämä räkätauti voisi siis nostaa lämmön kiitos, niin ehkä sitten kehtaisin ja malttaisin sairaslomaakin kysellä. Hittolainen sentään.

Sairasloma itsessään ei kyllä kiinnosta nyt tippaakaan, jos rehellisiä ollaan. Töissä on niin sikakiva olla että jo ajatuskin siitä että jäisin päiväksi-pariksi kotiin pyörimään ahdistaa. Orudista kehiin siis, niin ja lihasrelaksanttia. Harmi ettei niitä lihasrelaksantteja viitsi ottaa päiväsaikaan, ne kun tuppaa aiheuttamaan tälle naisihmiselle pahemmanpuoleisen kikatuskohtauksen joka päättyy unitautiin. Torstai-iltana repeilin ihan itsekseni serkkuni naamispostaukselle, ehkäpä jaan sen tämän postauksen päätteeksi teidänkin kanssanne?

Ja nyt siirryn täyttämään pyykkikonetta. Eilen sain pestyä pari koneellista ja tänään ajattelin hoitaa lopun urakan pois kuleksimasta. Se on moro ja viettäkää kivakiva lauantai tämän kikatuskohtauksen aiheuttaneen serkun postauksen siivittämänä:

Aivosolu eksyi miehen päähän, jossa oli pimeää ja tyhjää. Hetken päästä toinen aivosolu ilmestyi paikalle ja sanoi: "Tule mukaan, me olemme kaikki tuolla alhaalla..."