Koko hiton vireystaso. Tippui kyydistä vissiin. Voikohan kroppa olla niin fiksu, että hukkaa sen johonkin lepoa saadakseen? Vinttiin olisi PAKKO mennä. Ei auta itku eikä maammelaulukaan. Hellesää ei kyllä auta asiaa millään tavalla, vie loputkin mehut. Iskee täyden saamattomuuden päälle, edes istuminen ei tunnu mukavalta, ainoa mikä olisi varmaan siedettävää olisi makaaminen tuulettajan alla tai kellarissa viileässä.

Hanurista. Haitarista. Pyllystä siis. Teini on onneksi ahertanut tämänkin ajan, teki suursiivon huoneeseensa, pesi vielä ikkunatkin sieltä. Keittiön yläkaappien ovet teini pesi samalla kun itse hinkkasin eteisen seiniä. Tiedättekö, suurin osa isoista hommista alkaa olemaan kokolailla plakkarissa. Se vintti ja poikien huone on vielä isompia, sitten se onkin siinä. Kaikki muu on kosmetiikkaa ja helppoa touhua, vaikka siihen sisältyykin ikkuinoiden pesut muistakin huoneista.

Olen muuten ikkunanpesufriikki. Yksi mukavimpia siivoustöitä on ikkunoiden pesu, tätä nykyä siis. Silloin kun talossa oli vielä vanhat kaksikerroslasit, joissa sisälasit joutui nostelemaan lattialle päästäkseen ulkoruutuihin käsiksi, silloin se ei todellakaan innostanut kuin juuri sen kaksi kertaa vuodessa mikä on pikkuisen pakko. Ikkunoiden vaihdon jälkeen olen pessyt niitä useampaan kertaan vuodessa, se kun on niin hiton helppo homma.

Menen nyt kahville. Teini on kumauttanut päänsä (?) ja keitti meille päiväkaffeet.