Ja vauhdilla. Mihin tämä aika oikein menee? Lauantai-illan hätätila on helpottanut, taisi olla suurin vaikuttaja junnun julmettuun huutoitkukohtaukseen liiallisessa väsymyksessä, astman erittäin huonosta hoitotasapainosta ja irkun omassa pelästymisessäkin. Junnu todellakin itki kuin heikkopäinen lauantai-iltana puoli tuntia ilman että sain tätä asettumaan.

Junnu ei ole kunnossa, kuinka iso osa siitä on sitten kasvuun liittyvää tai henkiseen hyvinvointiin, en tiedä. Selvyys saataneen kun asioita saadaan eteenpäin. Aika suuri osatekijä on tällä hetkellä astma. Lääkitys on tuplattu jo viikko puolitoista sitten ja silti, junnu väsähtää samantien jos tekee jotain vähänkin enemmän liikkumista vaativaa. Lauantaina sitä touhua oli paljon, taisi mennä täysin yli junnun kuntoa ajatellen.

Kävimme lauantaina päivällä syömässä porukalla, tottakai junnu koetti riekkua parhaansa mukaan serkkujen kanssa leikkipaikassa ja pysyä joukon vauhdissa. Useampaan kertaan otin junnua istumaan syliin hetkeksi kun tämä oli likellä tukehtua yskään. Illalla yksi serkuista tuli vielä yökylään ja tietäähän sen millaisella vauhdilla tenavat leikkii. Voi sitä yskimisen ja kakomisen määrää.

Mutta kyllä minä pelästyin, en kiellä. Pelästyin niin julmetusti pojan itkua, sitä että en tahtonut saada kaveria rauhoittumaan. Niin, onhan tästä ollut puhetta, minä en vain siinä muistanut asiaa. Astman ollessa huonossa hoitotasapainossa lapsi väsyy erilailla ja kun aivot ei saa kunnolla happea lapsesta tulee levoton ja tuskainen. Miten minä en muistanut sitä sillä hetkellä?

Eilinen päivä koetettiinkin viettää rauhallisemmin. Ilman päätöntä säntäilyä, riehumista ja juoksentelua. Junnu makoili äidin kainalossa hetkittäin katselemassa lastenohjelmia ja vaikka astma on edelleen huonossa iskussa oli päivä ja ilta paljon parempi. Yskimistä toki mutta ei levottomuutta, ei tukehtumistunnetta.

Nyt olisi pakko saada lenssukierre ohi junnun kohdalla, jatkuva räkis ei tee hyvää astmalle. Mistä sitä tietää vaikka joku allergiakin kiusaisi jo lisukkeena, aloittelen junnulle allergialääkkeetkin jo vaikka alunperin oli puhe ensikuun alusta. Tämän päivän junnu viettää kotona, käymme tilaamassa hänelle uudet silmälasit ja otamme lungisti.

Jotain yliväsymyksestä kertonee sekin, että junnu joka normaalisti menee nukkumaan yhdeksältä ja herää omia aikojaan viimeistään kahdeksan aikaa, nukahti eilen illalla jo kahdeksalta ja nukkuu edelleen. Kaveri ei todellakaan ole kunnossa ei.

Asiasta sammakkoon, teini myöhästyi tänään. Nukkua posootti vielä pedissä kun irkku heräsi kuuden jälkeen. Ei kiva ei, mutta josko tuo kerrasta oppisi? Toivoa sopii. Huomiselle aamulle onkin kovat mietinnät päällä, teinillä, että millä tämä herää. Nähtäväksi jää.

Viettäkää hyvä maanantai, irkku siirtyy herätyspuuhiin vielä kerran tälle aamulle. Se on moro!