Ja vaikka vielä päivääkin, johan tässä on taas tunti keikuttu kahvikuppi nokan alla. Irkku ja loma ei sovi kellon mukaan näemmä yhteen, kun ei vaan osaa nukkua niin ei vaan osaa. Vaan, hätäkö tässä, olen ainakin ehtinyt juomaan kaffetta rennoin rantein. Ja tälle päivälle onkin sitten sekä kivaa että ankiaa ohjelmaa. Ankia ohjelma on pakkaaminen. Edessä on mökille lähtö, jotenkin vain ei ole mökkifiilaria nyt. No, ehkä tuo sieltä pamahtaa päälle päivän mittaan. Tai sitten ei.

Mukava osio on puolestaan kukkapenkki. Siis DAAAAA, irkku on herännyt tosiaan ihan kunnolla siitä talviunesta. Eilinen meni täysin pihanmuokkauspuuhissa, onneksi oli ruoat tehtynä valmiiksi jääkaappiin, ainoa sisähomma oli speden syöttelyn lisäksi pyykkääminen. Ja tulihan sitä valmista, kivikkoplänttini, jossa siis nököttää kirsikkapuu ja paria muuta kasvia, on karsittu. Huollettu. Kunnossa. Ja kertakaikkisen kaunis katsella taas. Oli kyllä aikakin huoltaa.

Irkku paikkaa viime kesän tekemättömyyksiä, kivikkopläntti kun oli kasvanut liki täyteen apilaa viime kesän jäljiltä. Jumankekkuli, mikä homma nuo oli kaivaa juurineen pois sieltä. Kyllä huomasi, että viime kesänä ei juuri ole kivikkoon sen enempää kuin kukkapenkkeihinkään koskettu. No, kivikko on siis nyt hoidettu, lopputulos on puoli alaston kun ei ne viime keväänä läntätyt mitkä lie ihme kivikkokasvit ole alkuunkaan lähteneet sellaiseen kasvuun kuin taimipurkkien kuvat lupasi. Toisaalta, eipä tuon väliä, toisella laidalla kasvavat sammalleimut ovat vallanneet lisää alaa, alunperin olivat niin onnettomia nysviä ja nyt nuo täyttää jo liki puolet kivikosta. Irkku haki siis muutaman taimen lisää niitä ja länttäsi kasvamaan, ehkä jo parin vuoden päästä alue on ihana!

Ja kun kerran alkuun päästiin, samalla siinä tuli istutettua kesäkukat rappusten astioihin ja pataan. Tänään kaivelen kukkapenkin auki, sielläkin on kukat joutuneet rikkaruohojen hyökkäyksen kohteeksi. Tai sitten vaan silottelen tänään ja suoritan varsinaisen kaivuun maanantaina. Ajatuksena kun on kaivaa koko alue tyhjäksi kasveista, laittaa kangas alle ja uutta multaa sekä tietysti sitä vanhaa multaa ja vanhat kasvit. Tyhmä kun olin aikanaan tuota kukkapenkkiä rakentaessani enkä tajunnut, että vanhan talon vanha maa on täynnänsä rikkaruohoja jotka kasvavat maajuuresta, kangas olisi saattanut jarrutella kasvua edes jonkin verran. Vahingosta viisastuu, kivikkopläntissä on kangas alla, ja apilat, jotka sinne oli levittäytyneet, oli levittäytyneet nurmikolta maan pintaa myöten.

Ja sitten. Ette ikinä arvaa mikä on seuraava kohde? Näillä näkymin irkku alkaa piirtää grillausalueen kuvaa, suunnittelee miten tuo tehdään. Tarkoitus on kaivaa alue auki ensin, kangas, sora ja lopulta kestopuu. Hitto, siinä vaiheessa kun tuon saa valmiiksi alkaakin piha olla aika bueno. Toivottavasti tässä ei käy samoin kuin puutarhakalustossa, siinä puisessa jonka ukko tekee... Tekeminen on aloitettu pari-kolme kesää sitten. Noin ikäänkuin suunnitelmatasolla. Mitään konkreettista ei ole vielä näkyvissä, mutta toisaalta, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Vai miten se meni...

Viimeisimpänä uutispläjäyksenä tähän postaukseen, joka muuten tulee olemaan viimeinen muutamaan päivään, ilmoitettakoon että irkulla on iso ongelma. Suussa. Nimeltä hammas. Hammaslääkäri lienee pakollinen ensi viikolla, sen verran helvetillinen ongelma on. Alakerran poskihampaasta on lohjennut ikenen vierestä pala. No joo joo, se on lohjennut jo aikaa sitten, mutta ei ole vaivannut kuin ajoittain. No, nyt se vaivaa eri tavalla ajoittain, toisin sanoen, hampaita ei parane laittaa yhteen. Mikä helketin homma tällainen on? Särkypäivystykseen on pakko mennä, mutta hieman huvittaa soittaa sinne tyyliin "ei sitä särje, mutta hampaita ei saa laittaa yhteen kun sitten sattuu niin helvetisti". Perkema! Muutenhan tuo ei haittaisi, mutta olisi se nyt ihan kiva syödä joka kerta kun on nälkä. Eikä miettiä että uskaltaako tuota, kun sattuu. Että josko sitten söisi vasta parin tunnin päästä ettei tarvi syödä kuin kerran. Hitto että pännii.