Selän suhteen ainakin. Eikä viime yössäkään ollut hurraamista, heräsin useampaan kertaan, eikä mitään ulkopuolista syytä heräilylle. Kamalaa. Koeta tässä nyt sitten olla pirteänä. Tämä on vielä se päivä viikossa, jolloin on turha kuvitella oikasevansa edes hetkeksi makuulleen, kiitos erittäin vilkkaan hoitopojan ja junnun yhdistelmän. Eli pitkä päivä luvassa.

Huomenna voikin heittää iltapäivällä makuulleen, nukkuakin vaikka jos siltä tuntuu. Ihanaa, huominen tuo toivoa! Selkä kaipaisi ennemmin liikkumista kun makailua, on niin surkeassa kunnossa ettei olekaan aikoihin ollut. Positiivista kyllä, normaalisti selkä on lisäksi jumissa, nyt se on vielä täysin liikkuva eli pystyn istumaan normaalissa asennossa kuin myös seisomaan. Pahimmillaan selkä määrittelee sekä istuma- että seisoma-asennon.

Sain eilen illalla aikaiseksi ja vein ne paperit sairaalaan, olisiko tuokin yksi syy miksi yö oli niin levoton, jonkinasteinen ahdistus? Vaikka kuinka minulla onkin ollut koko ajan olo, että tällä vaavilla on kaikki ok, niin kai tämä moneen kertaan miehen siskon sairauden setviminen ja anopin jatkuva pelko siitä että vaavi ei ole kunnossa, alkaa alitajunnassa kiusaamaan.

Nyt irkku kaipaisi sitä lomaa, ja paljon.