Sunnuntai. Ensin oli aamu, hetken perästä iltapäivä ja kohta jo ilta. Luulenpa että osansa sillä vilahduksella oli päivän ohjelmalla, aamupäivällä touhusin kotihommia ja innostuin laittamaan pizzaa ruoaksi ja iltapäivällä kolmen jäljestä lähdettiin ukon siskolle kummitytön 6v synttäreille. Ukon sisko oli tehnyt sikahyvää, tosin myös sikamakeaa ja sikatäyttävää, suklaakakkua kummitytön toiveesta ja voi pojat, sitä ei tosiaan pystynyt syömään kuin sen pienen siivun vaikka se veikin kielen mennessään.

Kyseisen kakun ohje on muuten tilauksessa, en muistanut eilen suorittaa tilausta loppuun asti ja saattaa olla etten sitä välttämättä kirjallisena edes tarvitse. Ukon sisko näet selitti pikaisesti että kakku sisältää tasan tarkkaan keksipohjan, puolitoista levyä taloussuklaata ja kermaa. Ilmanko olikin niin ytyä kamaa, mutta oli se kyllä hyvää!

Ukko vietti juhlat lähinnä urheilukisoja tuijotellen ja onko tuo ihme, torpassa hengasi naisia, naisia ja naisia. Niin ja lapsia, vino pino eli koko serkkulauma naapurin tytöillä vahvistettuna. Ilmanko ukko oli valmis lähtemään kotia kohti jo tunnin istuttuaan, minulla sen sijaan ei ollut kiirutta mihinkään. Ei ennen kuin kuului jyrähdys jostain kauempaa. Ja heti perään toinen, meillä kun on siirrytty nyt vallan linjaan jonka mukaan olkkarin televisio ja modeemi nypätään irti seinästä HETI jos kuulostaa siltä että alkaa ukkostaa.

Koska kekkerit oli silti pahasti vaiheessa, noin irkun mittapuun mukaan, ja tenavillakin kovin mukavaa niin päädyinkin komentamaan ukon auton ja nakkasin tämän kotiin palaten itse takaisin ukon siskon takapihalle hengailemaan. Spede muuten oli kekkereissä kuin kotonaan. Varmemmaksi vakuudeksi kotoisasta olostaan tämä nakkasi lähes heti ukon siskolle suoriuduttuamme shortsinsa sohvannurkkaan ja painatti ympäri pihamaita nakupellenä. Hmmm. Tässä kohtaa ehkä olisi lapsella hieman harjoiteltavaa.

Ukon siskon eksän saavuttua paikalle käytin ukon siskoa kaupalla pikaisesti ja seiskan kanttiin syöttelin tenaville iltapalat ukon siskon takapihalla. Eiköhän samalla hetkellä kun nappasin avainnipun käteeni ja aloin huudella tenavia lähtöpuuhiin taivaskin auennut ja kas, johan sitä vettä tulikin. Lopulta kipaisin rankkasateessa auton parkkikselta ukon siskon oven eteen ja juoksutin tenavat vauhdilla autoon.

Kekkerit taisi olla aika väsyttävä kokemus spedelle, tämä näet otti ja simahti samantien kun kotiin päästiin eikä kello ollut vielä edes kahdeksaa. Vauvasiilikin oli jo pensaan juurella ihmettelemässä tyhjiä ruokakippoja ja saatuani junnun ja prinsessankin yökuosiin kävin hakemassa meille vielä kebabia, minun alkoi näet tehdä sitä mieli aivan sikana siinä iltapuuhien lomassa. Syksyähän tuo enteilee, minun kun ei ole tehnyt yhtä ainoaa kertaa tänä kesänä kebabia mieli.

Poika 14vkin kotiutui illansuussa, itse olin tuolloin vielä ukon siskolla joten tämä otti ja köpötteli sinne seuraksi. Eipä tuo kauaa siellä viihtynyt, kakkua syötyään tämä jo suunnitteli lähtevänsä läheiselle kentälle kaverinsa kanssa harjoittelemaan heittoja. Että olikin mukavaa saada lapsi kotiin pitkästä aikaa, johan tämä taas oli viikon isällään. Poika 16v jäi vielä isälleen, tälle oli luvattu töitä täksi viikoksi joka tosin ei nyt ihan toimi.

Pojan koulu alkaa näet keskiviikkona ja ei hajuakaan mistä käsitys koulun alkamisesta vasta perjantaina on pojalle tullut. Jouduin siis toteamaan pojalle että ei onnistu, tiistaina on PAKKO tulla iltasella kotiin eikä vasta torstaina kuten hän oli ajatellut. Harmillista. Poika oli näet laskenut jo innoissaan kuinka hän saa palkkaa sen verran että saa maksettua kokonaan sen varastamansa rahasumman ja kuinka tälle jääkin vielä himppanen itselleenkin. No, eipä jää, eikä saa edes maksettua kokonaan.

Minä olen kahden vaiheilla keskittyisinkö tämän päivän lähinnä erinäisiin siivoustoimenpiteisiin siellä täällä ja tuolla vai ottaisinko tänään ohjelmaan myös sen virastotalolla pyörähtämisen. Siivottavaa näet riittää, huomaa että loman viimeisiä päiviä viedään ja hellettä on riittänyt, pitkin taloa on puolihuolimattomasti kasaan heiteltyjä tavara- ja vaatekasoja. Speden kekkeritkin on torstaina joten sitäkin varten olisi ehkä syytä hieman aloitella raivausta oikein tosissaan.

Minun pitäisi myös selvittää ukolta että soittelenko tänään sitä reissua perjantaille ja jos soittelen, niin minun pitää lähteä myös keskustassa piipahtamaan paitsi passikuvassa myös poliisilaitoksella saadakseni pikapassin. Teini on jo lupautunut hoitamaan tenavalauman jos lähdemme tuolloin. Aika hullua ajatella että samalla hinnalla millä yöpyisimme yhden yön hotellissa mansessa voimmekin matkustaa Tallinnaan ja yöpyä yhden yön siellä. Tämä ajatuksen hulluus saa taas aikaan sen, että minun täytyy soitella sinne matkatoimistoonkin ja varmistaa onko annettu hinta ihan oikein ja sisältääkö se tosiaan ne bussikuljetuksetkin.

Eilen lupailtiin järjetöntä ukkosta myös tänne meidän mannuillemme yöksi. Ei hajuakaan tuliko sitä, minä jätin ikkunan auki toivoen että herään jos alkaa jyristä mutta pah. Minä olen nukkunut kuin tukki. Hesassa ainakin on rymissyt ja lujaa, ILn sivuilla oli tosi komeita kuvia salamoinnista. Olen myös kiitellyt mielessäni sitä yhtäkkiä tehtyä päätöstä Sonisphere-tapahtuman missaamisesta ja samanaikaisesti olen ollut kauhuissani.

Kauhua herättää lähinnä se, että en tiedä onko meidän lipuillamme paikalle kulkeutunut nuoriso kunnossa. Toivottavasti. Nämä myrskyt on olleet nyt aikamoisia ja vaikka rakastankin yli kaiken kunnon ukonilmoja niin miksi niitä ei saa tilattua reunaehdoilla? Tuhovapaina? Poika 14v kertoi eilen kotiuduttuaan kuinka eksän suvun pappismiehen mökin päälle oli kaatunut kaksi puuta ja mökkimailta kaatunut 38 puuta trombin pyörähtäessä siellä Asta-myrskyn saattelemana.

Ja näitä tuhojahan on vähän siellä täällä, missä isompia, missä pienempiä mutta yhtäkaikki. Kenkkua. Ja lisää ukkosia on luvattu, helteillä on hintansa. Mutta hupsis hei, kello on ehtinyt aika reippaalla tahdilla juoksemaan tässä pälistessä, taidan siis siirtyä suosilla aloittelemaan päivän hommia. Se on moro ja viettäkää mukava maanantai!