sunnuntai, 1. huhtikuu 2007
Ei ole irkusta yksinolijaksi
Vai onko sittenkin niin, että kun en tiedä iskeekö vuodon tänään, olen ollut tuhma tyttö, paitsi että saunoin, myös haravoin hieman, siivoilin ja jätin joka päiväisen tunnin-kahden lepotuokionkin hoitamatta joten kaikki on auki. Aika hyvin olen tuota lepojuttua noudattanut nyt monta aikaa jo eli en tiedä kuinka paljon se vaikuttaa. Huomenna on pakko ottaa rauhallisesti eli heittää suosilla makuuasentoon kun hoitopoika on lähtenyt siksi tunniksi pariksi.
Lepo on ilmeisesti ollut se ratkaiseva tekijä niiltä osin että supistukset ovat täysin loppuneet. Niitä ei ole ollut muutamaan viikkoon yhtäkään, ja alkuviikoilla niitä sentään tuntui olevan päivittäin, milloin enemmän milloin vähemmän. Onneksi viikkoja on jo yli 15, eli hieman alkaa olemaan rauhallisempi olokin itsellä.
Vai vaikuttaisiko sitten se, että näin sen kamalan unen aamulla? Vai vainko se, että jotenkin sitä on turvattomampi olo nyt kun on raskaana eikä ole sitä toista tuossa vieressä vaikka kuinka onkin soiton päässä. Mökiltä ajaa tänne sentään puolessatoista tunnissa jos tosi hätä tulee, tosin en minä sellaiseen hätään usko.
Vai tekisikö sen sitten kuitenkin se, että nyt on ollut monta niin mukavaa päivää yhdessä ukon kanssa, jotenkin tuo pitkällinen selibaatti ja tämän odotuksen jatkuva kiikun-kaakun olo on saanut meidät lähemmäksi toisiamme kuin aikoihin. Ja läheisiä sentään olemme olleet aina, koko suhteemme ajan. Nyt se vaan on ollut jotenkin niin erilaista, lähes kosketeltavaa.
Mökistä puheen ollen, poika 12v oli saanut mopon käyntiin eli ajelee sillä viimeistä päivää kuulemma. Ihme juttu, mopon kanssa oli varsinaista tappelua viime syksynä, ilmanputsaria ja kaasaria sai olla jatkuvasti rassaamassa. Ja tässä sitten se mopo:
Mutta niin, irkku kaipailee vahvaa olkapäätään...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.