Tämän tekstin löysin Rockan blogista, ja ihan pakko oli tänne se kopsata. Ei näet tahtonut tulla naurusta loppua kun tätä luin... Vähän kuin irkku mutta lievempi taitaa olla tämä oireyhtymä tällä tyypillä.
Jos olet ihmetellyt, miksi pyöri(n/t) usein
kuin väkkärä, vastaus tulee tässä: Vähän aikaa sitten havaittiin , että
nuorena vaivannut ADHD on muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH - Iän Tuoma
Tarkkaavaisuuden
Vajaus Häiriö. Naisilla oireet alkavat kuulemma huomattavasti miehiä aikaisemmin, joten tarkkana sisaret!
Näin
se ilmenee: Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan
postia eteisen pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen
pesemään autoa. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat
postiin
menevät kutsukortit. Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän
roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan
roskakorin olevan täynnä.Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle
ja käydä tyhjentämässä roskakorin.
Mutta sitten tajusinkin, että
kun kerran olen viemässä roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan
lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin
postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan
postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain
yksipostimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani,
joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota
olin ollut juomassa. Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista
pitkin pöytää, siirrän sitä hieman syrjään.Huomaan, että kokis on
alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.
Matkalla
jääkaapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua.
Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen
etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on varminta viedä
lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan. Lasken
lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun
siinä samassa huomaan TV:n kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön
pöydälle.
Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä,
mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten
päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle
Joten,
laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä,
joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän
muistaa mitä olin tekemässä.
Päivän lopuksi:
autoa ei ole pesty,
kutsuja ei ole postitettu,
roskista ei ole tyhjennetty,
lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu,
postimerkkejä
on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatikka
lasejani, enkä muista minne olen laittanut autonavaimet.
Miettiessäni,
miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt,
sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt.
Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin
tarkastan sähköpostini.....
Tee minulle palvelus. Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille tutuillesi, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.
ÄLÄ NAURA!
Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että
sekin päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan.
VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!
Kynnys on olemassa sitä varten, että sen ylitse kuljetaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.