Nukuinpa kuulkaa hyvin! Spede tosin herätteli pariin kertaan, mitä lie kätisi sängyssään, mutta silti. On niin levännyt ja mukava olo heti aamusta että voisi voltteja heitellä. Tietysti sillä edellytyksellä että osaisi. Muutenkin on niin hilpiä olo jotta!

Eilen ukko haki prinsessan kanssa serkkunsa tytön meille, ainakin yön ellei parikin olisi tarkoitus neidin olla yökyläilemässä. Mikähän siinäkin on, että jonkun lapsen otat todella mielelläsi yökylään ja jotain toista taas et? Tämä ajatus tuli eilen mieleeni kun siinä aamupäivällä puhelimessa höpöttelin ukon siskon kanssa.

Hänen neitinsä kun ei ole koskaan olleet meillä yökylässä, ei kaksin eikä erikseen ja joskus tuota tietysti voisi kokeilla mutta ihan vielä en taida jaksaa. Tuskinpa tytöt käyttäytyy samoin kuin äitinsä aikana, mutta jos käyttäytyy niin irkulla hajoaa kuulkaa pää ja repeää nuppi. Niin hankalaa se touhu on ainakin kesäisin ollut mökillä että irkku ei ymmärrä alkuunkaan miten miehen sisko jaksaa olla tyttöjen pompoteltavana. Sillä sitähän se on, tytöt määrää tahdin etenkin iltaisin ja äiree toimii sen mukaan.

Yökyläilijämme olemassaoloa taas ei edes huomaa muuta kuin ruoka-aikaan ja illalla kun sängystä kuuluu kikattelu. Tottahan tuollaista pitää ilomielin yökylässä, niin se vain on. Ja nyt kun yökyläilyn makuun oikein päästiin, niin eiköhän junnukin lähtenyt sitten eilen yökylään. Mummulle. Mukavaa, tekee junnulle hyvää olla välillä ihan yksin ja ihan itse yökylässä. Junnu kun on yleensä se, joka ei mummulle yökylään pääse.

Jahas, pitäisikö tässä siirtyä pikkuhiljaa täyttelemään tiskikonetta ja tyhjäämään pyykkitelineitä. Ai niin kuulkaa, siitä pyykkitelineestä tulikin mieleen. Irkku on korviaan myöten täynnä pyykkisirkusta, tämä on tosin tainnut aiemminkin käydä selväksi postauksissa. Kun onhan se nyt aivan hanurista, että pyykkikone on alakerrassa samoin kuin puolet vaatteiden säilytystiloista ja telineet taas yläkerrassa.

Irkku siis pesee pyykit, kantaa märät vaatteet yläkertaan polttaen lähes poikkeuksetta hermonsa siinä penskojen huoneessa nuorallatanssijaa leikkiessään, siellä kun on lähes AINA lattia miinoitettu leluilla ja romuilla, levittelee pyykit kuivumaan siinä aikansa kiroiltuaan ja tulee mitä todennäköisimmin kiukkuisena ja kärttyisenä takaisin alakertaan. Kuivia pyykkejä hakiessaan irkku kiroilee jälleen raskaimman kautta, siinä niiden romujen ja lelujen yli hyppiessään ja tulee kiukkuisena alakertaan tuomaan puolet niistä kuivista vaatteista.

Kuulkaa, ei ole kivaa! Ei alkuunkaan! Vaan nytpä irkku keksi ratkaisun ongelmaan, tämähän ei ole edes se ainoa ongelma tässä märkien kapineiden sirkuksessa. Monesti kun irkku on kironnut hartaasti myös sitä, että tenavien kastuneille kengille, haalareille ja rukkasille ei ole mitään järkevää kuivaustilaa missään tässä huushollissa. No siis kuulkaa, se ratkaisu!

Sehän lävähti irkun silmille pari-kolme viikkoa sitten kun hopparin kuvasto tuli. Mitä ihmettä, miksi irkku ei ole aiemmin tätä tajunnut?! Eteisen kaapit on olleet pitkään irkun tulilinjalla, irkku kun haluaisi ne helkettiin ja tilalle jonkun järkevämmän kaappisysteemin. Meillähän ei ole esim siivouskaappia vaan yksi idioottimainen kaapisto jossa on tanko ja toinen jossa oli tanko ja johon kyhättiin itse hyllyt että sinne saatiin esim lamput, siivousaineet ja muu krääsä jota usein eteistiloissa säilytetään. Imuria sinne ei tosin saa, imuri lojuu AINA eteisen lattialla.

Niin siis se ratkaisu. Kuivauskaappi! Okei okei, sähköähän se kuluttaa, mutta eikö se ole samalla hyötysähköä koska kuvittelisin, että kuivauskaappi myös lämmittää samalla kertaa joissain määrin huonetta missä se on? Ja eteisessähän on talvisin lisäpatteria ja vaikka mitä koska se on kylmä kun ryssän hel*etti. Parempihan se on että se sähkö hoitaa kaksi hommaa kerralla kun sitä kuitenkin menee. Sitä sähköä siis. Irkun logiikalla tämä tuumittu...

Samalla kertaa voisi sen kaapiston heittää sanonko mihin ja hommata tilalle jonkun miljoona kertaa järkevämmän kaappisysteemin. Ratkaisuna loistava, mutta mutta. Irkku joutui hautaamaan ajatuksensa samantien. Kun ei sitä rahaa nyt ole, niin sitä ei ole. Lähimpään vuoteen idea ei varmastikaan tule toteutumaan. Tuleeko senkään jälkeen vielä, en tiedä. Mutta elämää se helpottaisi ja paljon.

Hohhoijaa. Menen siis masentumaan sinne pyykkitelineen ääreen. Ja haaveilen kuivauskaapista. Se on moro, viettäkää vähintääkin yhtä hassunhauska torstai kun irkku!