Nyt irkku todellakin kaipaisi hymiöä otsikkoon. Sellaista missä heppu olisi sekä silmät että suu hämmästyksestä kokoa teevati. Perään liittäisin riemusta loikkivan hepun ja pari sydäntä. Hymiöistä on tullut merkillisen kovakäyttöisiä sen jälkeen kun irkku niitä oppi tosissaan käyttämään.

Eilen tosiaan meni ne hommat pääsääntöisesti käpälään, välillä niin käy ja minkä sille teet. Iltapäivällä miehen toinen sisko soitteli ja kysyi voiko tulla käymään spedeä ja muutakin laumaa moikkaamassa. Tämä kun on speden kummitäti. Tottahan se sopi, siihen aikaan ukon nukkuessa kun ei ihmeitä voi touhuta.

Ukko heräsi sopivasti siskon ollessa vielä meillä, lähti samantien hakemaan teinin kaukosäädintä huollosta, teini kun sai kotiteatterin joululahjaksi ja kaukosäädin sanoi samantien sopimuksen irti. Hieman ehkä ihmetytti kun ukko soitti reissun päältä, että käyvät vielä pojan 14v kanssa katselemassa läppäreitä, poika kun aikoo ostaa itselleen keväällä sellaisen.

Junnu lähti miehen siskon mukaan, tämä kun on ainoa serkuksista joka tädille lähtee aina riemusta kirkuen yökylään ja viihtyy siellä kuin kotonaan. Ihanaa, ei tarvitse nyt aamulla lähteä eskariin kuskaamaan kun täti vie. Ukko ja poika viipyi reissussa älyttömän kauan, kello lähenteli puolta seiskaa kun he viimein palasivat.

Ja OMG OMG OMG (huomaatteko, irkku osaa teinilyhenteitä) mukana oli irkulle ennenaikainen synttärilahja. Ihan ikioma läppäri! Irkku oli ihan että mitä ihmettä, apua ja voi ei voi olla totta! Myönnän, olen pitkän aikaa haaveillut omasta läppäristä, ukko kun tarvitsee omaansa usein niin että irkkukin olisi juuri silloin koneelle menossa ja nythän irkun oma vanha sotaratsu siirtyi teinin huoneeseen eli alakerrassa ei ole enää kuin ukon läppäri.

Voi vitsi kuulkaa! Ja jotta nyt ei ihan pelkäksi hehkutukseksi menisi, niin todettakoon että illalla irkku oli ulkona kuin lumiukko konsanaan. Ensin irkku koetti saada suojattua yhteyttä toimimaan modeemin ja piuhan avulla omaan läppäriinsä, onnistui mutta langattomasti en nettiin päässyt. Sitten irkku otti ukon läppärin ja alkoi tarkistella sen langattoman yhteyden suojauksia ja otti sillä ja piuhalla modeemiin yhteyden ja kappas, yhtäkkiä irkku onnistui solmimaan koko helketin langattomat yhteydet niin ettei ukonkaan läppäri päässyt langattomasti verkkoon.

Älkää kysykö miten, irkku ei tiedä. Ukon läppäri on kuitenkin sen verran paljon pyörinyt irkun tutkittavana, että yhteyden uudelleen laittelu oli lastenleikkiä ja jotenkin siinä vaiheessa irkulle tuli mieleen, että ongelma taitaakin olla irkun läppärissä, se ei taida olla langattomasti verkossa vaikka irkku kuinka sitä langattomasti koettaa saada toimimaan.Irkku kun ei saanut omaa läppäriään niin millään langattomasti verkkoon. Kone vain ilmoitti ettei WLAN-yhteyttä ole luotu ja kertoili kuinka koneessa saattaa olla jossain sivussa nappi jota painamalla WLAN herää tai vaihtoehtoisesti näppäinyhdistelmää kaivataan. Irkku etsi, ukko etsi, irkku kokeili, ukko kokeili, poika kokeili ja mistään ei löytynyt mitään neuvoa. Voi apua!

Onneksi siinä vaiheessa, liki kolmen tunnin kokeilujen ja yritysten jälkeen, ukon läppäri pelitti taas normaalisti ja irkku sai netin kautta kaivettua käyttöohjeen omalle läppärilleen. Ja kappas juu, simppeli kahden näppäimen yhtäaikainen painaminen ja siinähän se. Langaton suojattu yhteys olikin sitten niin... Ilmeisesti tietokoneet on niin normaalia arkipäivää tätä nykyä kaikille, ainakin valmistajien mielestä, että sen näppäinyhdistelmän oletetaan olevan automaattisesti kaikkien tiedossa. Jos kerran irkku, jolla onneksi oli tosiaan nettiapu ulottuvilla, vääntää ja kääntää kyseisen simppelin ongelman parissa, niin mitä mahtaa tehdä ne jotka ei ole pahemmin sitä nettiä edes koskaan käyttäneet. Kyllä, se olisi voinut olla siinä painetussa käyttöohjeessa jossa kerrotaan miten kone otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön.

Pääasia että nyt koneet toimii ja irkku ei kuuna kullan valkeana tule unohtamaan näppäinyhdistelmää jolla kone sen WLANinsa herättää. Mutta on irkku niin suu messingillä että ei aikoihin olekaan ollut. Voi ihanaa! Pakko tässä on kuulkaa siirtyä herättämään tenavia kouluun ja jatkaa tätä koneen ihailua myöhemmin. Kaunis, on se. Läppäri!