Ja myöhäinen sellainen vielä, jos noin niinkuin minun mittarillani sitä mittaa. Herätyksen kun laittelin vasta varttia vaille kuudeksi, toisin kuin yleensä jolloin kello soi puoli kuusi. Olipa omituista että sisäinen kello otti ja sanoi sopparinsa irti juuri tänä aamuna, muina aamuinahan se on takuuvarmasti herättänyt viisi minuuttia ennen kellon soimista. No, tulipa nukuttua pitkät unet eli ei tässä kaiketi kannata valittaa. 

Se on kuulkaa aikas hektistä menoa tuolla työmaan suunnassa. Siinä ei juuri ehdi kissaa kummempaa päivän mittaan sanoa kun tuntuu että mahanalus saa olla jalkoja täynnä. Eilen aloitimme sen kiivaan juoksun heti kasin kanttiin, kolmosten matikkaa ja pienluokka sai useamman lapsen lisukkeeksi yhdestä kolmosluokasta. Sen päälle ulkoliikuntaa kakkosten kanssa ja me olimme toisen ohjaajan kanssa noin suunnilleen umpijäässä siinä viimassa.

Siirtymä toiseen luokkaan parin kolmosen kanssa yllin tunnille. Yllin tunnilta siirryimmekin kollegan kanssa ruokailemaan ja totesimme että ush, se on tosiaan puuropäivä ja ush ush, edellisen päivän ruokaa luvataan tarjolle vasta sille puoli kahdentoista ruokailulle jolloin ne meidän kolmoset tulee syömään. Päädyin siis einehtimään himppasen salaattia ja näkkärin, päätimme näet tulla kolmostemme kanssa uudemman kerran aterialle puolen tunnin kuluttua. 

Ruokailusta siirryimme näpsäkästi isoon luokkaan musiikintunnille neljän kolmosemme kanssa. Opettaja, yllätys, ei ilmestynyt paikalle vielä siihen puoleenkaan mennessä ja niinpä kokosimme sekä omamme että ison luokan kolmoset ja kiikutimme heidät ruokailuun. Pari jauhelihapihviä, himppanen perunoita ja salaattia ja kas, opettajakin suvaitsi saapua paikalle juuri kun me lopetimme einehtimistämme. Musiikintuntia siirryttiin jatkamaan musiikkiluokkaan piiru ennen puoltapäivää joten jäihän sitä ihan oikeaa tuntia tuntia jopa parikytä minuuttia.

Musiikkintunnin jälkeen kipitimmekin taas omaan luokkaan ja kakkosten matikkaan. Minä pyörähdin välillä kopsuttelemassa opelle materiaalia, kollega ryhtyi puolestaan kaappien kaiveluun kirjatilausta selvitelläkseen. Palattuani liimailin lapsosille matikan monisteita vihkoihin ja lopputunti menikin iloisesti kolmen kakkosen matikan tehtäviä avitellessa. Olipahan touhua. Yhden jälkeen otin ja keräsin luuni ja kamani ja hyppäsin autoon.

Kyllähän se kuulkaa niin on että mukavaa tämä on. Paitsi se ulkoliikunta julmetussa viimassa, eilen aamulla kun viima oli luokkaa "pue mitä puet niin menen läpi ja kaivaudun luihin ja ytimiin". Tänään menenkin sitten vasta ysiin ja luvassa on vain yksi siirtymä toiseen luokkaan koko päivänä, meidän kolmoset kun käy yllissä siinä samassa isossa luokassa jossa käyvät musassakin. Rauhallinen päivä tiedossa siis, huomenna asia onkin ihan eri.

Iltapäivästä nautin tunnin ajan rauhasta ja hiljaisuudesta ennen kuin lähdin spedeä noutamaan. Prinsessa palaili liki samoihin oven avauksiin koulusta ja himpan ennen neljää kotiutui poika 17v. Laittelin ruokaa ja kas, poika 15v ehti myös sopivasti ruoka-ajaksi koululta kotiin. Syötyäni otin pojan 17v ja tämän skoban renkaan kyytiin, ilmaa kun kaipasi tuo. No, eipä se ilma paljon asiaa auttanut, puhki mikä puhki mutta kekseliäs ja näppärä poikani otti ja lainasi varapojilta takarenkaan vanteineen päivineen että pääsi huristelemaan tyttikselleen.

Koska olin ollut jokseenkin piikikäs ja kypsä edellisenä päivänä, ai miten niin, niin eilen pääsinkin sit suht rennoin rantein kotihommien osalta. Ukko oli ottanut ja imuroinut ja olipa tuo vielä kuurannut vessankin ennen työmaalle siirtymäänsä. Syytä kyllä olikin! Ei se nyt ihan niin mene että herra makoilee kotona liki yhteen päivällä odottaessaan työmaalle siirtymisaikaa ja minä kuuraan huushollia työmaalta palattuani.

Pyykkejä laittelin kaappeihin illansuussa, tiskikonetta täyttelin ja iltapalatin tenavat, siinä se kokolailla olikin. Junnu ja teini piipahti pikaisesti elokuvista tultuaan, junnu kun tahtoi ehdottomasti yöpuvun mukaansa ja teini puolestaan oli huomannut ettei tällä ollut lyijykynää jolla laittaa poika läksynsä tekemään. Heidän käytyään minä nakkasin speden kyljelleen puoli kasin kintaalla ja kuulkaapa nyt.

Kyllä tämä on perin juurin merkillistä ja kummallista että kautta linjan, joka aivaten ainoa ehtoo kun ukko on iltavuorossa, spede on umpiunessa ennen iltakasia. Ihan yhtä merkillinen ja kummallinen juttu kuin se että joka aivaten ainoa ilta kun ukko ei ole iltavuorossa venyy speden unenpäästä kiinnisaantikin likemmäs ysiä. Mutta kun se niin tahtoo että hän makoilee sen seurana makkarissa. No just. Tahtoo tahtoo, tottakai tahtoo.

Se on justaansa niinkun supernannyssa: kun se tenava on huomannut että toista voi pyöritellä niin pyöritteleehän se. On se ihme juttu ettei sama tenava vastusta sanallakaan sitä yksin maatemenoa kun isukki ei ole kotona. Tottakai hän menee iltapalan, hammaspesun ja pisun kanssa nukkumaan ja omaan sänkyyn, vaan annapa olla kun isi on kotona niin jo sänkyyn siirtymisessä menee aikansa puhumattakaan siitä että lapsi menisi omaan sänkyyn. Pah, lapsihan köllöttelee äidin paikalla josta äiti sitten aika usein nostaa tämän omaan sänkyynsä kun itse tahtoo kylelleen.

Tästä on keskusteltu kerran jos eräänkin mutta aika turhaa se keskustelu on ollut. Kaipa ukko sitten nauttii niin kovin pojan seurasta iltasella, mene ja tiedä, mutta rasittavaa on se, etenkin kun minä joudun aamuisin pojan raapimaan ylös, oli tämä väsynyt tai ei. Huoh. Miehet. No, onneksi kohta tulee kesä ja poika saa nukkua justaansa niin pitkään kuin tahtoo aamuisin.

Vaan jaa kuulkaa. Koska tosiaan menen tänään vasta yhdeksään niin luulenpa että käytän nyt kotvan tästä aamutuokiosta hyödykseni ja keskityn himppasen aikaa pyykkiosastoon. Luulenpa näet että telineillä alkaa olla loputkin pyykit kuivia joten suunta olkoon yläkertaan. Se on siis moro ja viettäkää kivakivakeskiviikko, minä lupaan tehdä tarkalleen samoin.