Mistä ihmeestä tämä nyt on tullut. Olisiko tuo kotistressiä, se kun alkoi sunnuntai-iltana muutama tunti kotiintulon jälkeen. Jatkuen heti eilisaamuna, sijoittuen hassusti silmien ja korvien taa sekä otsalle. Loppua ei näy edelleenkään ja särkylääkkeitä en mielelläni napsi. No kaipa tuo tuosta asettuu kun joutaa.

Eilen piti tehdä kaikenlaista, lopulta hommat typistyi tasan tarkkaan koneelliseen pyykkiä, tiskikoneen tyhjennykseen ja parin kerran ruoanlaittoon. Mahtui siihen väliin toki tekemisiä joita en tekemiseksi edes lue eli keittiön siistimisiä, vaipan vaihtoja, aamu- ja iltapalojen laitteluita, vaatteiden etsimistä ja kamojen keräilyä paikoilleen. Eipä noita taida oikein kukaan äiti laskea edes hommiksi, ne on niitä toisella kädellä tehtyjä juttuja.

Tänään onkin sitten pakko laittaa vauhtia koneeseen, pitäisi jopa lähteä suorittamaan etsintöjä. Kas kun irkulla on ongelma, edelleen. Kooltaanhan se ongelma on megalomaaninen vaikka aiheuttaja onkin kokoa kirppu. Niin juuri, se teinin gerbiili. Se saamarin mäntti syö edelleen muoviset vesipullot atomeiksi alle puolen tunnin. Nyt öttiäisellä on juoma-astiana lasitettu savilautanen mutta tietäähän sen, vesi on vaihdettava päivittäin koska tuo potkii puruja joukkoon sinne.

Mökkireissun aikana ei ole kukaan lisäilemässä saati vaihtamassa vettä joten mikä eteen. Naapurustossakaan ei taida oikein kukaan olla kotosalla juhannuksena eli naapurin teinejä ei avuksi saa, yhtä huono on tilanne likellä asuvien suvun naisten kanssa. Ai perkule niin, onhan minulla sisko joka on todennäköisesti töissä koko juhannuksen! Miten minä en häntä huomannut, häntähän minä ahdistelen.

Typerintä on se, että minä en enää edes keksi millä aktiviteetillä saisin öttiäisen jättämään sen vesipullon rauhaan. Tällä kun on häkissään pahvirullia, pahvilootia, keppejä ja risuja ja siementikkuja mutta ei, toki tuo nekin nakertelee atomeiksi mutta vesipullo on ykköskohde. Toinen öttiäinen antaakin vesipullonsa olla rauhassa ja keskittyy ruokaan ja pahviin. Edes kepit ei tätä tunnu pahemmin kiinnostavan.

Meillä yskitäänkin urakalla. Spede ja prinsessa köhii ja kakoo, lima taitaa olla kovin sitkeässä. Teini valitteli kurkkuansa sunnuntaina kun pikaisesti piipahti isänsä kanssa poikia kotiuttamassa. Eilenhän pojat lähtikin sedälleen täksi viikoksi. Poika huomenna 15v kotiutuu vain sen verran välissä että käy vastailemassa mopokorttikysymyksiin. Saa nähdä pääseekö läpi, väittää ainakin kovasti harjoitelleensa isällään.

Edelleen suunnitelmana on, että minä hyppään pienempien kanssa huomenna junaan ja kolistelen mökkiä kohti. Teini onkin tulossa mukaan toisin kuin alunperin suunnitteli. Hyvä niin, onnistuu paremmin isomummulla hommat kun on ylimääräinen silmäpari katsomassa pienten perään.

Vaan nyt irkku ottaa ja raahautuu keittiön puolelle. Pakko se on alkaa tässä touhuamaan päivän hommia jos ne pois jaloista haluaa. Se on moro ja viettäkää mukava tiistai!