Että sitä ihteensä, sano. Mökkireissu iloisesti takana, oli kuulkaa vallan miellyttävä reissu. Eikä vähiten siksi, että joukkoa olikin reippaanlaisesti eli tyyliin edelliset kesät. Allekirjoittanut viiden lapsensa kanssa, teini jäi siskolleni viikonlopuksi, miehen sisko ja tämän ex sekä heidän kaksi alle kouluikäistä tenavaansa sekä tietysti se pappaimmeinen. Uuden mökin olkkarinkatto löysi paikkansa, yläkerrassahan tuolla pystyi nukkumaan jo viime kesänä kun saivat lattian kuntoon. Tehtävää toki vielä on, alakerrasta puuttuu lattia, maalattavaa riittää ja takka tulee loppukesästä. Oletettavasti mökki saadaan kuitenkin täyteen käyttövalmiuteen papan kuuskymppisiin mennessä eli loppukesäksi. Jes!

Me nyt tietysti nukuimme silti vanhan mökin parvessa. Ja miehen sisko tenavineen vanhan mökin tuvassa. Kuten aina ennenkin. Syykin on parempi kuin hyvä, vanhassa mökissä on sauna eli näin ollen lämmin myös yöllä. Ja kaikki illanistuntatoiminnot keskittyy vanhan mökin terassille joten lasten mahdolliset yökätinät on helposti hoidettavissa terassilla istumisen lomassa. Miehet poika 13v:llä vahvistettuna nukkuivat uuden mökin yläkerrassa. Paitsi kakkosyön poika 13v nukkui äidin ja pienten kanssa. Joka sinänsä oli varsin hauskaa, nukuimme kuin sillit suolassa speden, pojan 11v, junnun ja tosiaan pojan 13v kanssa. Prinsessa halusi nukkua tädin ja serkkutyttöjen kanssa tuvan sohvalla.

Reissun ainoa huono puoli oli murphyn laki. Joka iski perjantai-iltana. Spede aivasteli pitkin iltaa ja alkuyö menikin iloisesti vartin välein itkemään havahtelevaa yskivää vauvaa lohdutellessa. Aamulla irkun kainalosta heräsi erittäin räkäinen, yskivä ja turpeasilmäinen spede. Isomummulle menoa ei uskallettu ajatellakaan, mummu kun saa tartunnan niin se on mitä todennäköisimmin jälleen sairaalakeikka keuhkokuumeen ryydittämänä edessä. Joten lauantai meni iloisesti mökillä, sen verran tosin liikuimme että kyläbaarissa kävimme jäätelöllä. Lauantain ja pyhän välisen yön spede sai onneksi nukuttua hyvin, voisi jopa sanoa että historiallisen hyvin nukkui koko revohka. Heräsimme puoli yhdeksältä ja se on omituista se.

Nähtäväksi jää, onko edessä lääkärikeikka speden kanssa. Perjantaina aloitin singaluirit toiselle, ventolineakin on tarjottu muutamaan kertaan. Nenästä tuleva räkä on onneksi ainakin vielä aivan kirkasta joten näinköhän singaluirin avulla saataisiin keuhkoputket kuntoon ilman antibiootteja. Selvääkin selvempi keuhkoputkentulehdushan tuo on, jostain luin että suurin osa menee ohi ilman antibiootteja joten elämme toivossa. Huomenna pitänee soittaa astmapolille ja kysyä mitä mieltä siellä ollaan, puhe kun oli, että jos keuhkoputkentulehdukset alkaa uusia tai kasvu hidastua, otetaan uusi kontrolli ja mahdollisesti aloitetaan hoitava astmalääkitys. Edellisestä keuhkoputkentulehduksesta on kokolailla tarkalleen kuukausi, joten aika taaja tahti. Itse ajattelin, että olisi ehkä järkevin odottaa vieläkö kolmannen pukkaa samalla tahdilla ja vasta sitten ottaa lääkitys puheeksi mikäli näin käy.

Kasvusta tulikin mieleeni. Junnun kanssa kävimme neuvolassa viime viikolla. Kasvukäyrä laskee jatkuvasti ja terkka kyseli koska meillä on seuraava astmapolikäynti. Jotta josko sitä ennen kontrollimittauksille, saisin sitten kasvukäyrän taysiin mukaan. Jep jep, ei siinä muuten mitään, mutta se nyt on turhaa. Kasvukäyrää piirretään astmapolillakin joka kerta, joten kyllä heillä on ihan samat käyrät käytössä siellä. Saa nähdä miten tehostettu lääkitys tulee vaikuttamaan, siinä vaiheessahan on käytössä kaksi kortikosteroidia. Toisaalta, jos saadaan hoitotasapaino aikaan, se taas edistää pituuskasvua mutta edistääkö niin paljon, että kumoaisi kahden kasvua hidastavan lääkkeen vaikutuksen. Nähtäväksi jää. Serkkutyttöjä katselin mökillä, kummankin kasvu kunnossa vaikka astmalääke meneekin, mutta toisaalta, näillä on lääkitys saatu tasapainoon ja huomattavasti lievempi astma joten eipä tuostakaan kai mitään voi päätellä.

Nyt poistun. Takavasemmalle, takaisin kahvin pariin. Se on moro!