Juu ei ole rahaa. Siis oppisoppariin totesi talouskirstun päällä istuva taho. Ensi syksynä koululla tulee olemaan 4 avustajan vaje. Luulisi että olisi halvempaa ottaa osin valtion tuella opiskeleva taho hoitamaan yhtä niistä pesteistä kuin maksaa sijaispalkkoja tarvittavalle pääluvulle. Voi rähmä. Räkä. Ärsytys!

Sen verran ehdimme tätä dilemaa pohtia myös rehtorin kanssa että todnäk teen puolesta vuodesta tähteeksi jäävän puolitoista kuukautta syksyllä. Kenties ja ehkä tilanne on siihen mennessä oppisopparirahojen kanssa toinen tai sitten ei. Mahdollisesti teen sen perään sijaisuuksia jos niitä on ja jos satun niitä saamaan ilman ammattipätevyyttä. Siis kenties tai sitten en.

Ehdottipa rehtori sitäkin että ottaa yhteyttä naapurikuntaan ja sopii minut tapaamaan rehtoria joka on hänen vanha tuttunsa. Kovin moni kun on vaihtanut työskentelykuntaa rajan toiselle puolelle johtuen juuri tästä tämän meidän kaupunkimme tavasta kyykyttää ihmisiä. Että jos sinne oppisopparilla menisin. Taloudellisesti ajateltuna se ei toimi, valitettavasti.

Ketuttas sano. Risois sano. Ei ehkä ihan yhtä paljon enää kuin aamulla rehtorin huudeltua käytävässä "huonoja uutisiaan". On tässä toki vielä yksi hyvinhyvinhyvin mahdottoman pieni mahdollisuus olemassa; talouspuolesta päättänyt taho oli todennut rehtorille että voithan sinä kysyä henkilöstöpäälliköltä mitä tämä on mieltä ja jos tämä keksisi siihen rahaa. Totean silti että se nyt on lähes satavarmasti "no can do", mistä se henkilöstöpäällikkökään sitä rahaa taikoo jos ei sitä kirstun päällä istujan takapuolen alta löydy. Argh!

Taidanpa siirtyä iltapäiväteekupposen pariin. Lähdin näet töistä puoli tuntia aiemmin, johtuen siitä ensi viikolla minulle tulee yhtenä päivänä 3 tuntia ylimääräistä. Mutta kyllä nyt risoo. Se on moro ja viettäkää mukavampi torstaiehtoo kuin mitä tämä tulee viettämään.