Tai siis onnistui. Nukkuminen aina seiskaan asti. Siitäkin huolimatta, että sisäinen kello ilmoitti kuudelta aamun alkaneen. Tosin varsinainen saavutus on se, että sain kuuden jälkeen heränneen junnun asettumaan vielä viereeni maate ja kamala sentään, se nukahti! Kerrankin!

Spedellä on julmettu räkis. Eli palasi suunnilleen samantien kun kuuri loppui, taisi olla pari päivää lähes nuhaton. Tyhmää. Junnu on muuten vain räkäinen ja tukkoinen, eilen kaverilta lähti äänikin katoamaan iltaa myöten. Kaverin selitys ei ollut kovin uskottava, hän kun itki niin kovaa yläkerrassa kun siskon kanssa leikki. Itse veikkaan aiheuttajaksi sitä pilveä missä poika oli. Kun sillä on se kausi. Jolloin isosisko saa määrätä täysin leikit, aina pukeutumista myöten.

Junnu könähti iltapäivällä alakertaan vaaleanpunaisessa paidassa ja siskonsa mekossa. Haisten kuin rankki. Hiukset oli pystyssä, muotovaahtoa oli laiteltu. Poskissa punaa ja huulissa kiiltoa. Hajuvettä ruiskittu reilulla otteella. Speden kummisetä nauroi silmät kippurassa näylle, etenkin kun ukko hoki "ota nyt ne vaatteet pois". Äiree lähinnä hieroi silmiään ja mietti, mihin sitä pitäisi paeta, sitä käryä siis mikä pojan ympärillä leijui. Vielä kovempi juttu olisi keksiä se pakopaikka siinä vaiheessa kun teini kotiutuu.. En ole uskaltanut käydä vielä edes tutkimassa mitä tuhoa teinin meikkiosastolle on tehty.

Isommat ovat siis edelleen isällään. Yksi kappale teinejä kotiutuu takuuvarmasti keskiviikkona, kas kun poikaystäväkin kotiutuu silloin, mutta poikien suhteen ei ole tietoa. Toivottavasti kotiutuvat samoihin aikoihin kuin siskonsa, mutta epäilen.

Nyt irkku painuu laittelemaan Speden maidon valmiiksi, ääni lupailee heräämistä... Se on moro!