Koska nyt en ehdi tämän kummoisempaan, viikonloppu ja monta muksua ja vaikkas mitä, niin toteanpa pikaisesti että a. IHANAA kun niin moni on kommentoinut aiempaa postausta kondensoidun maidon tiimoilta, KIITOS teille kaikillen! Ja b. vielä järkympää! Kohta blogissa pamahtaa 400 000 kävijän raja rikki ja siis kääk, iik ja apua! Laskuri on ollut aika-ajoin jopa rikkirikki joten "truth is out there". 

Kun aikanaan lähdin blogia kirjoittamaan lähdin siihen ihan itsekkäistä syistä. Olen likipitäen aina kirjoittanut päiväkirjaa ja mikäpä sen helpompi tapa päiväkirjaan kuin oma blogi. Eipä tästä kyllä edelleenkään ole kehittynyt oikein kummempaa, niin paitsi muistikirjahan tämä tavallaan samalla on. Ja silti jaksan ihmetellä mistä hitosta lukijoita riittää? Toki on muutama vakimerkillä kommentoija joiden tiedän lukevan vaikka aina ei ihmetellä ehtisikään mutta silti...

Optinen harha? Ketä kiinnostaa nelikymppisen suurperheen äidin hörinät? Toki minua itseäni mutta siis muita? Sisko ehdotti jo 300 000 kohdalla arpajaisia. Ikäänkuin lukijapalkintoja. Öööö miksi? Jos joku on niin hullu että lukee blogiani niin tervetuloa, jos joskus osumme kohdakkain niin nappaa hihasta kiinni ja tilaa joko jäde, kahvi tai olut allekirjoittaneen piikkiin. Allekirjoittanut lupaa lähettää kuvansa niille jotka sitä pyytää sähköpostitse. 

Jahas. Lauantaiaamun turinat oli tässä. Nyt uutisten pariin ja ehkä ehdin jopa kotvan niitä tuijotella ennen ensimmäistä aamupalan kirkujaa...