Niin. Tänä aamuna, puoli kuusi, meidän sängyssämme makasi onnellinen äiti. Kuunteli, kuinka pieni räkänokka rohisi ja röhisi nenästään, nieleskeli urheasti maitoa kiusaavasta nuhasta huolimatta, ojensi välillä jalkansa, liikutteli kättään äidin rintaa vasten. Ja siinä se iski. Täydellisen onnellinen olo. Suorastaan autuas. Onnellinen siitä, että tuo makaa tuossa, venyttelee, nieleskelee, on unen lämmin. Ja tuon selän takana ukko sahaa puita. Junnu puhuu unissaan. Yläkerrassa nukkuu neljä onnea lisää.

Enkä minä sitten voinut enää nukkua. En vain voinut, vaikka tämä olikin se aamu, jolloin olisi saanut nukkua seiskaan. Kuuntelin, kuinka toinen mahansa täytettyään huokaisi tyytyväisenä, nenästä kuului aikamoinen röhinä, mies käänsi kylkeä ja junnu hengitti tasaisesti omassa vuoteessaan. En vain osannut, oli pakko maata hiljaa aloillaan ja kuunnella ääniä. Vielä hetki, vähän vielä, ennen kuin nousen ylös. Nyt se röhinä röhisee kopassaan sohvalla. Pitäisi hakea niistäjä ja puhdistaa nenu, mutta en malta kesken unen herättää inhottavaan hommaan. Jos kerran kuitenkin saa jotenkin nukuttua tuolla.

Sanoisinko muuten, että tämä oli yö, jolloin Spede nukkui suunnilleen koko yön? Kun kerran heräsi vasta viiden jälkeen syömään. Ja se on hyvä se, koska nyt ei kauaa ehtinyt makaamaan kyljellään vaakatasossa eli nenä ei ehtinyt tukkeutumaan. Tässä autuaassa olotilassa edes se, että mitä luultavimmin rokotukset jää saamatta, ei harmita kuin ihan iini-piini-pätkän. Pääasia että se iini-piini ihmisenalku on tuossa, rokotukset voidaan hakea sitten vaikka ensi viikolla jos vaikka tauti on siihen mennessä taittunut.

Tätä autuasta tilaani ei häiritse edes tieto siitä, että ukko saattaa saada puukkoa polveen. Sairasloma jatkuu aina vaan, nyt odotetaan vakuutusyhtiön päätöstä siitä, että maksavatko magneettikuvauksen. Ukko teloi siis polvensa töissä pari viikkoa sitten, liukastui, polvi vääntyi taaksepäin "yli" ja siitä asti tuo on kotona könötellyt. Eilinen ortopedi ilmoitti olevan enemmän kuin mahdollista, että alkuperäinen diagnoosi "revähtänyt" saattaa olla virheellinen ja oikeampi on "kierukka romuna".

Polvi voi muuten kuulemma hyvin, mutta siihen sattuu *reps* etenkin jos joutuu hiemankin koukistamaan jalkaansa. Koskee koskee, en epäile, sillä polvi on sisäsivultaan mustanpuhuva ja turpea, ei koko aikaa, mustanpuhuvuus katoaa välillä jos jalkaa ei liikuta, mutta annapa olla jos mies koukistelee koipeaan tai kiipeää rappuja tai käy lääkärin väännettävä, mustuus palaa oitis. Kummallista. Miehellä on selvästi huono vuosi menossa, noin kropan puolesta. Kesällä todettiin selässä kulumaa nikamavälissä, ilmeisesti rankan treenin ja edellissyksyisen työtapaturman satoa. Nilkka on jo leikattu, onko nyt sitten polven vuoro. Tiedä häntä.

Nyt menen kuitenkin tuonne, autuas olotila katoaa arkijuttuja miettiessä. Moro!