Arki Alkoi Ankeasti. Juu, niin teki. Aamulla sakkia peteistä ylös, ja kappas, poika 13v kiekaisi, tai paremminkin korahti ensimmäisenä äireen tuuppiessa että sattuu ihan sikana kurkkuun ja päähän. Äiree siinä sitten koettelemaan otsaa ja niskaa ja eihän siinä auttanut muu kuin kaivaa kuumemittari esiin. Liki 39 näytti, joten poika jatkaa lomaa nukkumalla. Ja kun aloitetaan ankeasti, niin tottahan siinä aamutuimaan myös poika 11v totesi, että hänelläkin on pää aivan sairaan kipeä. Mittari sinnekin, mutta ei lämpöä joten kamala äiti-ihminen lykkäsi särkylääkettä ja passitti kouluun.

Veikkaanpa kuitenkin, että kotiviikkoa iskee vielä tuollekin, päätään poika 13v valitti myös eilen illalla ja olisiko tuo nyt sitten ennakoiva merkki. Mikäli kyseessä samainen huippuluokan virus mitä täällä on nyt paljon, edessä tulee olemaan tautinen pariviikkoinen. Kyseisessä viruksessa kun kuume kestää heittämällä 5 päivää eli siitä vain sitten laskemaan mitä se käytännössä tarkoittaa tällä sakilla jos ajattelisi, että uusien sairastuneiden väli olisi päivän tai pari. Hohhoijaa.

Ja koska kaikkinainen ankeus on nyt todella in ja pop, todettakoon että porukan pienin, Spede-herra, on tukossa. Nokastaan. Nonstoppina suunnilleen. Räkää tulee niin että sitä voisi vaikka muille jakaa, rasittavinta lienee kuitenkin se, että syöminen on erittäin hankalaa. Kun pitäisi hengittääkin. Ja on kamala nälkäkin. Ja sitten se nenä tukkeutuu ja imu on vaikeaa ja lusikkasapuskoidenkin välissä pitää pitää suuta auki tasaisin väliajoin hengitystarkoituksessa, ei niinkään syömis. Ja kun on hankalaa, on välillä ihan PAKKO suuttua kunnolla ja karjaista. Rääkäistä. Ja sitten vasta pitääkin karjaista kun äiti tekee sen kurjimman tempun mitä voi tehdä, eli pyyhkii nokkaa. Tai no, on äidillä vielä kamalampikin temppu, jota käyttää onneksi vain lähinnä illalla, eli se niistäjän käyttely. Josta saadaankin sitten sellaiset slaagit, hermarit ja totaaliloukkaantumiset, että puoli tuntia lohdutteluaikana ei ole mitään.

Ja koska Spede on äidin poika, siitäkin huolimatta, että isäkin kelpaa pääsääntöisesti, niin nyt ei sitten isi käy ollenkaan. Kun isi pelottaa. Saa toisen vierastamaan silloin kun olo on tosi kurja. Silloin pelkkä katse isiltä saa alahuulen kääntymään ja kyyneleiden nousemaan silmiin, ja ihan tasan varmana jos toinen osaisi, tämä huutaisi äitiä apuun. Eli äiree ei juurikaan nyt sitten kotoa poistu muuta kuin Speden nukkuessa. Kun ei se nyt vain käy.

Muuten meneekin melkein mukavasti, junnukin meni kerhoon, äiti tuumi kerhotädille, että juu, junnun silmä on mennyt mustaksi kiitos siskon joka tuuppasi toisen poski edellä sängynreunaan siinä tappelun tiimellyksessä. Että juu ei ole tullut pulkkamäessä, sitä kun täti itse ajatteli, että onko poika laskenut niin lujaa lomalla. Lisäksi junnulla on julmetun kokoinen mustelma toisessa reidessä, ne rappuset, kummat on kun niissä joka päivä pitää ainakin kerran tulla kyntämällä alas.

Ja nyt, koska tosiaan on arki, pitää irkun leikkiä arki-ihmistä ja mennä tutkimaan jääkaapin tilannetta. Elikäs mitäkäs sitä sitten ruoaksi laittelisi... Se on moro, ja älkää ankeilko.