Eilen. Eihän se kivaa ole mutta minkä pakollisille juoksuille mahtaa? Eilen oli vuorossa junnun silmäpolikäynti ja kyllä hermoa kiristi ja paljon. Ei siinä mitään, ymmärrän toki että asiakkaita on paljon, mutta silti. En tiedä montaakaan paskamaisempaa lajia kuin odottelun kahden natiaisen kanssa. Puoli tuntia vielä menee, tuntikin ehkä joten kuten oikein tsemppaamalla mutta puolitoista tuntia on silkkaa liioittelua.

Siinä vaiheessa on jo leikitty kaikki leikit mitä odotustilassa saattaa keksiä, luettu kirja jos toinenkin ja paitsi että natiaisia tympii, on näillä jo nälkä ja jano ja vaikka mitä. Kutsukaa vaikka rasistiksi, mutta kyllä risoi kun tajusin aikojen rankan venymisen johtuvan aasialaisista joilla oli tulkki mukana ja jotka asioivat kahdesti silmälääkärillä ennen meidän vuoroamme. Siinä välissä toki otettiin pari kolme muutakin aikuista jo käsittelyyn.

Ehdottaisin melkein että lapsikäynnit pyrittäisiin ajoittamaan aina yhdelle päivälle ja jo lähtökohtaisesti laittamaan ajoista sen verran pitkiä ettei kenenkään tarvitsisi odotella tuntia kauempaa vuoroaan. Meillä kun junnu makasi penkillä tunnin odotuksen jälkeen ja hoki "mul on tylsää, mul on nälkä, mul on jano, mä revin silmät päästäni ja jätän ne tänne odottaan". Spede puolestaan kitisi sekä nälkää että väsymystään joten irkun fiilis oli aivan hurraa-luokkaa.

Omaa tyhmyyttä toki osin, ei tullut mieleenikään varata ruokaa mukaan aamuajalle, ne kun yleensä on toimineet siedettävästi silmäpolilla. Onneksi sentään rattaat oli mukana, sain nakattua speden lepäilemään nunnun ja tutin kanssa, kärttyä toki oli edelleen mutta ei alkuunkaan samoissa määrin kuin lattialla painattaessa ja penkeillä kiipeillessä.

Onneksi on nyt käyty ja seuraava käynti on joskus puolen vuoden päästä. Jiihaa! Junnu sai uuden silmälasimääräyksen, vahvennusta tulee reippaasti laseihin siitäkin huolimatta että huonon silmän näkö on parantunut joissain määrin. Nyt on ongelmana enää se, että mistä rahat uusiin laseihin tehdään. Kas kun mekin onnettomat kuulumme niihin iloisiin ihmisiin jotka olivat Tampereen sähkölaitoksen asiakkaita viime kesänä ja syksynä.

Marraskuussa vaihdoimme onneksi sähköyhtiöä, johtuen siitä että ukko sai tarpeekseen jatkuvista selityksistä joita TS tarjosi tämän soitellessa sinne laskujen perään. Mikä helvetti siinä ihan oikeasti on, että kun firma uusii laskutustaan on asiakas se joka joutuu kuseen? Meille paukahti laatikkoon puolen vuoden sähkölaskut kahden viikon maksuajalla tammikuussa. Olimme toki koettaneet niihin säästää rahaa, mutta säästöjä on jouduttu nakertamaan milloin minkäkin pakollisen takia.

Teinin koulukirjat ja seutulippu, poikien laskettelureissut, speden korvalääkärikäynnit ja leikkaus, junnun uudet lääkkeet eli ihan näitä perinteisiä. Tokihan niille sähkölaitoksen laskuille saa maksuaikaa, mutta haloo, mitä järkeä siinäkään on kun samaan aikaan kuitenkin maksetaan normaalisti tällä hetkellä käytettävää sähköä. En hetkeäkään ihmettele että kyseinen firma on saanut osakseen paljon keskustelua, jotenkin olisin ymmärtänyt vielä jos laskutus olisi viivästynyt kuukaudella tai kahdella, mutta yli puolella vuodella?

Pitää vain nipistää jostain menoja, kun vain tietäisi mistä. Silmälasit mennään tilaamaan tänään ja jätetään sitten vaikka itse syömättä muutamana päivänä jos ei muuta keksitä. Nämä rahahuolet tuntuu muuten aina ajoittuvan alkuvuoteen, jäänyt itsekin jo miettimään että jouluko sen tekee? Toisaalta, rahahuolia ei olisi nyt jos sitä sähkölaskupinoa ei olisi postilaatikkoon kolahtanut eikä teinin koulu nielisi koko ajan rahaa milloin mihinkin. Pikkuhiluja toki, mutta kun niitä tarpeeksi läjään laittaa niin kyllä niistäkin ihan mukavan kasan saa.

No tämä tästä, ei se muuksi pulisemalla muutu. Onneksi kuljetaan vauhdilla kevättä kohti eli irkulle on iskenyt keväthörhö päälle. Lähes joka päivä on tullut leivottua leipää, eilen en tosin ehtinyt. Piti niin alkuviikolla laitella tännekin ruokaohjeita mutta enköhän muistanut kyseisen asian vasta eilen. Tiistaina kun oli ruokana uunimakkaraa ja keskiviikkona lasten toiveesta nakkipiiloa. Keskiviikkona kokeilin myös valkosipulipatonkien vääntöä siinä normaalin sekarin lomassa ja avot sie, aivan loistavia! Kannattaa kokeilla tällä ohjeella jos valkosipulipatongit maittaa.

Jahas, josko tässä normaalitouhuihin vähitellen. Tai niin, tässä mitään normaalitouhuja ole, irkku on lähes lomalla tänä aamuna. Järkyttyneenä kerrassaan täällä. Junnu kun lähti eilen tädilleen yöksi, tämä kun olisi siellä aina jos vain voisi, ja täti vie junnun eskariin eli irkulla ei ole pakollista aamujuoksua. Ja aina paranee, prinsessa lähti puolestaan mummulle yöksi, eli irkun ei tarvitse kuunnella kiukkuista neitiä ja koettaa tökkiä tätä kouluun. Ohhoh!

Poika 14v on ainoa joka pitää normaaliin tapaan herätellä epätoivoisin ottein, poika 12v kun herää aina omia aikojaan, istuu nytkin jo tuossa vieressä tuijottelemassa televisioa. Joten kyllä, lomaahan tämä. Menen siis lomailemaan. Pyykkikoneen ääreen. Se on moro ja viettäkää hilpiä perjantai!