Tämä jos mikä on kamalaa! Aamulla siinä kahvinkeitintä näprätessä tuli mieleeni joku erittäin koominen juttu, jonka ajattelin jakaa teidän kanssanne. Kun sitten viimein aloin aamulla postaamaan, juttu oli huitsan kuusessa jossa se edelleenkin majailee. No, koska aamu oli kuitenkin ollut jokseenkin kommelluspitoinen (joku voisi jopa sanoa hengenvaarallinen) niin johan sitä siinäkin oli taivastelua, päivittelyä ja käsien yhteen paukuttelua kerrakseen.

Vaan siinä sitten postattuani, prinsessaa koulutielle laitellessa, putkahti mieleeni epäkohta maailmassa, josta olin aikeissa ollut kirjoittaa jo pari kolme päivää aiemmin mutta joka silloin koki saman kohtalon kuin se tämän aamuinen aatos. Joten intopiukeena ajattelin, että no nyt, päivällä, heti kun saan kämppää siivoiltua, pyykkiä latailtua ja Speden päiväunille, niin johan annan sormien naputtaa ja ajatuksen virrata. Ja virrannut on, johonkin mihin lie, en muista enää YHTÄÄN mikä se epäkohta oli. Ilmeisesti ei siis kuitenkaan mikään luokkaa maailmanloppu kun en sitä nyt muista.

Hitto, tautiko minun aivoni on hyydyttänyt? Rakentanut sinne lokeroita joihin asiat napsahtelevat lukkojen taakse jemmapiiloon? Kamalaa!!! Muistikeskus on epäkunnossa sanon mä. Tai ehkä liian kovassa kunnossa kun tosiaan sulkee kaiken sisäänsä kuin simpukka ikään. Ja sitten, on irkulla kyllä yksi pieni juttukin josta irkku tahtoo sanoa sanasensa.

Ja se on kuulkaa se toive, joka irkulla on pitkään silmissä välkkynyt. Ja joka on kariutunut ihan perustavanlaatuiseen tilanahtauteen. Kuivausrumpu. Meille kun tuo ei mahdu millään paskikseen. Paskis kun sijaitsee näppärästi yläkerran rappujen alapuolella. Vessanpytty on luonnollisestikin asennettu paskiksen korkeaan päähän, ei sentään tarvitse istua asioilla niska kenolla luonnottomassa asennossa vaan ihan reipashenkisesti siellä mahtuu istumaan, seisomaan tai kuka nyt mitenkin tarpeensa haluaa suorittaa. Pyykkikone sen sijaan sijaitsee siellä matalassa päässä. Toisin sanoen, pesuainepullot mahtuu koneen päälle kyllä, mutta kuivuri ei. Jos mahtuisikin, olisi se tässä taloudessa varmasti ollut jo iät ja ajat.

No, irkkuhan on sikäli kuitenkin e-r-i-t-t-ä-i-n onnekas, että irkun ikänestori sotaratsu, pyykkikone siis, on mallia jossa on kuivuri samassa. Eihän se tietenkään nykyajan oiville, jopa 7 kiloa kuivattavaa nieleville, pärjää, kaksi kiloa taitaa olla ehdoton maksimi minkä sillä kerralla kuivaa mutta silti, hyvä apu tuo on jos tulee hätäpikatarve saada kuivaa vaatetta. Pyyhkeet irkku kuivaa vallan koneella, ne kun tulevat niin ihanan mukavan pehmoisiksi kuivausohjelmalla ja toisaalta, veisivät tuhottoman tilan kuivaustelineiltä. Juuri muuta irkku ei sillä sitten kuivaakaan, kun se on vie virtaa aika reippaasti.

Ja kuulkaa, onhan se nyt niin, että irkku ei ole mikään vihreä. Eikä ruskeakaan sen puoleen. Irkku ei ekologoi sen kummemmin, mitä nyt ukon suorittama hehkulamppujen vaihto energialamppuihin oli irkusta ihan yes ja ok, ja no, sen verran että irkku pyrkii olemaan harjoittamatta kerskakulutusta eli mikäli vanha kapine toimii, ei irkku sitä mielellään lähde ihan muuten vaan uusimaan. Ja kyllä, jos kyseessä on isompi kodinkone joka pamahtaa ja se on korjattavissa, niin tottahan se ennemmin korjataan mikäli se vaan on järkevää. Vaan nytpä irkun silmiin osui, olisiko ollut Suomela-lehdestä, juttu näistä kuivureista.

Joiden irkku on olettanut olevan viisain, fiksuin ja muutenkin sellainen, musthave-juttu nykytaloudessa. Irkku taputtaa käsiään riemukkaasti yhteen. Kiittelee ahdasta paskista. Tanssii tiputanssia. Ja muutenkin, teputtaa jalkaa innokkaasti lattiaan tyyliin "mä oon voittaja". Herranen AIKA sentään mitä energiasyöppöjä ne kuivurit onkaan! Mikä onni, mikä ilo, mikä upea johdatus tässä piileekään ettei meille sellainen mahdu! Irkkuhan säästää sähkössä ihan SIKANA kun ei sellaista kapinetta ole talossa. Siis aivan sikana! Jos nyt olettaa, että meillä pestään pyykkiä 4-5 täyttä koneellista viikossa. Jolloin kuivattavaakin olisi sitten se sama määrä. Ja ne kuivurit vie oliko se 4kWh käyttökerta. Sehän on yhden tuhannen kilowatin säästö per vuosi. Oh My God!

Irkku jatkaa siis ilolla, innolla ja riemulla iänkaiken vanhanaikaista taloudenpitoaan ja kyllä, kiikuttaa ne märät pyykit telineelle kuivumaan. Lisäplussaahan tulee luonnollisestikin siitä, että kuivuessaan pyykit kostuttaa talvella muutenkin turhan kuivaa sisäilmaa ja se jos mikä tekee kutaa kaikkien nenukoille. Ja nyt se on kuulkaa moro, sotaratsu vaimeni vessassa elikäs menenpäs ripustamaan...