Juuh. Tämän akan maha ei pidä lakusta. Ei ole koskaan pitänyt. Tulos on aina ollut erittäin haiseva *yöks* pitkän puoleinen vessasessio seuraavana aamuna. Koska tämä akka on vältellyt lakua vuosikausia juuri haisevan ja joskus jopa kipeää tekevän seuraamuksen vuoksi, on suklaa ollut aina ja iankaikkisesti superkova vaihtoehto. Vaan mikä nyt eteen, siskot, Speden masu ei pidä suklaasta. Ei alkuunkaan. Ja tulos on kokolailla samankaltainen kuin äireen lakutulos, lisättynä julmetulla huudolla eli ei hyvä vaihtoehto. Olen siis pitänyt näppini irti suklaasta. Tiukasti. Vaan se makeannälkä...

Iskeehän se välillä, ei sille mitään voi. Eipä sitä olekaan lähes pariin kuukauteen näkynyt, joten onko ihme, että iski kuin leka otsaan eilen? Ja koska suklaa on no-can-do, tilasin kauppareissulle lähteneeltä mieheltä lakua. Juu. Ja myönnettäköön, useammin kuin kerran olen joutunut puolipaniikkiin aamutuimaan kun Spede on roikkunut tississä ja elimistö tuumannut kesken syöttösession että "ampu tulee", mutta mikään niistä kerroista ei ole mitään verrattuna tämän aamuiseen kokemukseen... Elimistö ei huutanut "ampu tulee", ehei...

Elimistö huusi tylysti ja ikävästi ja kerrassaan sopimattoman kovalla vaatimustasolla "ydinpommin irrotus käynnissä". Voi hyvä isä sentään. Ja toisin kuin yhtenäkään aiempana kovapanosammunta-aamuna, irkku ei ehtinyt edes Spedeä käsistään laskea koppaan. Oli siinä pojallakin ihmettelemistä, kun yhtäkkiä maisemat lähti villiin vaihtoon äidin sännätessä vessaan poika edelleen tississä kiinni. Käärmenaiseksi olisi voinut jopa itse luulla itseään, kun vasemmalla kädellä kiskoin housuja alas ja oikealla pidin Spedeä hollilla niin ettei tissi sentään irti repeä, kas kun pojalla kun on sapuska suussa niin siitähän ei niin vaan irti päästetä.

Kyllähän sen sapuskankin sitten sai irrotettua pojan suusta kun sai sen vasemmankin käden hommaan mukaan, eli Spede tutustui tänä aamuna vessaan lattialla maaten. Onneksi vessa on pieni ja puhtaita pyyhkeitä käden ulottuvilla, en olisi edes hetkeksi raaskinut lasta laskea kovalle lattialle. Että tällaista kivaa meillä tällä kertaa. Ja niin. Tuolla hyllyssä olisi vielä pussillinen lakua, kas kun mies toi niitä kaksin kappalein... Eli meillä on lakutarjoilua luvassa lapsille muutamana päivänä, äiree niihin ei enää koske. Vähemmästäkin sitä julistetaan "kansalliseksi turvallisuusriskiksi". Nih. Moro, meen kaffeelle ny!