Vai miten se nyt menikään. Olen ihan näillä näppäimin huolissani omista touhuistani, jos rehellisiä ollaan. Meillä ei näet ikinä ole ollut jouluvalmistelut näin pitkällä tähän aikaan vuodesta. Ei ikinä. Kummilapset on ainoat joilla on vielä lahjan mentävä aukko joulukuvioinnissa mutta omat ja sisko on lahjoitettu valmiiksi. Piipparitalokin on jo tehty ja se oli vieläpä se jonka suhteen olin kahden vaiheilla teenkö edes mokomaa. Pakastimen sulatus alkuviikolla sai tilanteen keikahtamaan tekemisen puolelle, sieltä näet löytyi kaksi puolen kilon pakettia piparkakkutaikinaa. Oho.

Oletteko koskaan miettinyt kaupasta ostamienne tuotteiden päiväysten pituutta? Minä mietin siinä kun ne piparkakkutaikinat osui käteeni, ensin epäilin että viime joulun alla ostettu taikina on selvästi roskiskamaa ja todettuani päiväyksen osuvan vuoden 2011 joulunaluspäiviin mietinkin jo itsetehdyn taikinan pakastamista jatkossa. Piruako minä sitä aina suvun akoille jaan leivottavaksi, miksi en pakasta puolia siitä? Luulenpa näet että se säilyisi ihan yhtälailla pakkasessa kuin kaupan valmistaikinakin, sen maku kun ei ollut muuttunut miksikään sen enempää kuin koostumuskaan. Nih.

Niin. Minulla on pinttynyt tapa tehdä piparkakkutaikina ex-anopin loisto-ohjeella ilman että pienentelen sitä. Taikinan koon vuoksi olenkin sitten päätynyt jakamaan siitä osan anopille ja hups, viime talvena myös siskolle. Silti niitä pipareita on aina järjetön määrä omalle väelle syötäväksi, perinteisiin kuuluu että juhannuksen aikoihin makeannälän riivaama siskoni koluaa peltikippoja jääkaappimme päältä ja kas, pipareitahan siellä on. Tässä on toinen piparitaikinan omituinen piirre, ne maistuu ihan syötäviltä vielä tuolloinkin ja sisko, joka on muilta osin ehkä ylitarkkakin siitä mitä suuhunsa pistää, pistelee niitä poskeensa hyvällä halulla. Just.

Tälle päivälle olen suunnitellut erinäisen määrän toimintoja tyyliin pyykkikone, imuri ja autoilu. Kaupasta pitäisi maitoa noutaa, nääs. Muutenhan en liikkuisikaan näillä pakkasilla mihinkään mutta perheen hyvinvointi jne jne. Ukko puolestaan on menossa päiväksi siskolleni sähköhommia touhuamaan ja prinsessa kotiutunee serkuiltaan johonkin aikaan päivästä. Tälle on tullut tavaksi hiippailla aina perjantaisin suoraan koulusta serkkutytöille ja sinnehän tuo aina jää yöksi. Ihan kiva toisaalta, junnu sai eilen natustella poppareita leffan ääressä yläkerrassa liki kymmeneen.

Jääkaappi tursuaa ruokia eli ruoanlaittoakaan ei ole ohjelmassa tänään ja se on hyvä se, suunnittelin näet siivoavani makkarin katosta lattiaan ja toisinpäin tänään. Ehkä, siis ehkä, touhuan jopa jotain muutakin järkevää mutta saattaa olla että televisio ja tilauksen viimeinen miesten sukka, kokoa 47, vetää voiton ja teen sen valmiiksi. Tiedä vaikka innostuisin ja päättelisin sukkaläjän samalla kertaa, niitä kun on 13 paria laatikossa odottamassa eteenpäin lähtöä. Hihhei!

Ja loppuun liitän kuvan niksi-irkkuilusta; kyseessä on keittiön hylly jonka hankinnasta aiemmin suunnilleen hekumoin täällä. Siinähän kävi kuten ukko epäilikin, puiset kannattimet antaa pikkuhiljaa periksi ja hylly notkahtaa hetki hetkeltä enemmän etukenolle. Vaan ei enää! Niksi-irkku teki täsmäiskun mittoineen ja nyt hylly on niin vaaterissa kuin vain olla voi. Ja pysyy jos minulta kysytään. Ukko ei ole muuten huomannut vielä tätä niksi-irkkuilua, apupoikana sahan kanssa kun hääri poika 16v joka puolestaan jäi yöpymään varapoikien nurkkiin.

1290841124_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tähän aamuiseen kuvaan ja näihin tunnelmiin, se on moro ja viettäkää mukava viikonloppu. Niksi-irkku vaikenee ja lähtee kaivamaan toppahousuja esiin.