Edes blogia ole ehtinyt tässä hössäkässä päivittämään. Eikä rehellisesti puhuen aikaa taitaisi olla nytkään kunnolla, mutta kiristetään jostain päästä aikatauluja. Koulut ja eskari alkoi ja jo on aamuissa vauhtia. Jopa siinä määrin, että kahvitkin saa juoda seisaaltaan, mikäli sitten ei nouse kuudelta.

Aikataulut on vielä aivan haussa. Aamut on juoksua suunnasta toiseen, herättelyjä, aamupaloja, kellon kurkkimisia ja juoksua välillä yläkerta-alakerta-vaatekaappi-yläkerta-alakerta ja niin edelleen. Neljä kouluun lähtijää ja yksi eskariheppu pitää vauhtia yllä aika tehokkaasti. Tänäänkin kaksi lähti kouluun kasiksi ja kaksi ysiksi. Junnun eskariaikataulu on onneksi vakio, mutta oman ongelmansa sekin aiheuttaa. Kas kun eskariin mennään yhdeksäksi. Joka on ihan passeli aika. Mutta se haku. Se onkin sitten yhdeltä. Joka ei todellakaan ole millään tavalla passeli aika...

Spede. Koska spede on spede, ei tämä suostu nukkumaan vaunuissa ulkona. No EI TOD! Ja koska spede on spede, ei tämä ole suostuvainen myöskään minkäänlaisiin aikataulujen muutoksiin. Ja speden aikataulun mukaan päikkärit nukutaan puoli kahdestatoista kahteen. Ilman mitään muutoksia suuntaan a tai b. Näin ollen eilinen oli suoraan oppikirjasta "näin teet päivästäsi helvetin". Kai sellainen oppikirja on, pitäisi ainakin olla.

Koetin pitää speden hereillä siihen yhteen asti. Siis koetin, ei onnistunut. Kaveri nukahti istualleen puoli kaksitoista. Just. Herättelin toki heti unitilan havaittuani, havainnossa tosin meni hetki kun samaan aikaan leivoin, tein jauhelihasoppaa ja pyykkäsin. Ja lapsi joka nukkuu hetkisen, ei ole kovin yhteistyökykyinen nukkumaan silloin kun toivottua on. Ehei, spede simahti päiväunilleen neljän jälkeen. Rähistyään, kitistyään ja puntissa roikuttuaan siihen asti. How nice!

Junnun eskarikaan ei nyt ihan putkeen heti alkanut, irkku epäilee että irkun omassa pärstässä on joku perusteellinen vika kun aina onnistun menettämään makuni milloin kehenkin heti ensimetreillä. Junnun eskaritädit on IHANIA, siis ne kaksi. Se yksi onkin sitten vähemmän irkun makuun, mutta toisaalta, pääasia lienee että junnu pitäisi tuosta. No kuitenkin, tämä ei niin ihana täti hyökkäsi irkun kimppuun maanantaina kun hain junnua eskarista. Todeten, että päivä meni muuten mukavasti mutta Junnu EI syönyt paljoa. Okei, junnu on aina ollut pieniruokainen, onneksi sentään monipuolinen syömistensä suhteen. Tuo yksin nyt ei vielä kovin hätkäyttänyt irkkua, mutta eilinen aamu sitten sai jonkinasteisen MITVIT-käyrän koholle.

Koska meillä on nyt jo muotoutunut ongelmaksi paitsi junnun noutoaika (elän toivossa että ajan kanssa homma helpottaa) myös junnun iltapäivä kotona (kun ei ole kaveria, kun oma kaveri on vielä tarhassa, kun kaikki tulee kotiin ja lähtee kavereilleen, kun äitikin vaan koettaa auttaa siskoa läksyissä, kun junnu EI pääse mihinkään vaikka muut pääsee ja kaikki on niiiiin tyhmää kun ei eskarissa ehdi edes leikkiä vaan pitää tehdä tehtäviä ja laulaa ja syödä ja kuunnella tätejä) ajattelin fiksuna, muka, kysyä mahdollisuutta että junnu olisi ainakin osan kuukaudesta kokopäiväinen.

Ehtisi siis leikkimään päivän aikana eskariajan jälkeen tarhalla ja saamaan ehkä vielä hieman lisää valmiuksia koulua ajatellen. Samalla aikataulutus helpottaisi kummasti koska voisin keskittyä paremmin edes parina päivänä prinsessan kotiläksyihin tämän kanssa, saisin speden päikkärit toimimaan pojan 12v tullessa parina päivänä viikossa kahdeltatoista jo kotiin eli nämä päivät junnu voisi olla puolipäiväisesti kun pääsisin hakemaan tätä ilman speden väkisinherättelyä. Ja kun kuitenkin tuttavapiirissäni on ollut aina äitejä, joiden lapset on tarhassa vaikka äidit olisi kotona, joten ei kai se sitten enää tässä vaiheessa ainakaan voi olla maailman isoin synti jos se viides lapsi on hoidossakin parina päivänä. Ja siinähän se moka sitten tulikin. Kun sellaisia edes kyselin.

Täti antoi hyvin selvästi ymmärtää, kuinka tärkeää lapsen on saada olla kotona. Etenkin kun äitikin on kotona. Että kun kyllähän se oikeus on sitä hakea, mutta MIKSI kun itse kuitenkin vauvan kanssa kotona olet. Täti ei ilmeisesti ollut lukenut mitään esitietolappuja junnusta sillä itselle jäi se kuva, että tämä kuvitteli minun olevan vähintään yh joka on vahingossa saanut vielä TOISEN lapsen ja joka haluaa makoilla kotona rennosti päivät. Sen verran pontevasti täti painotti minulle sitä, että TÄTÄ NYKYÄ ei lapsia saa hoitoon ilmaiseksi, vaan hoito määräytyy tuntien mukaan. Että onko ikäänkuin varaa sellaiseen tällä nyt.

Joten irkulla nousi vähän se MITVIT-käyrä. Joka nousi ehkä vielä vähän lisää kun irkku keskusteli asiasta siskonsa kanssa. Ja junnun serkkujen äidin kanssa. Joka ihmetteli kovin tädin lausumia. Joita irkkukin ihmetteli. Mutta näkee nyt, asia on vielä ihan auki, katselen ensin miten homma lähtee luistamaan kun siihen saadaan jonkinlainen rutiini.

Ja nyt, en todellakaan jouda enempää vaikka olisi vielä paljon juttuja pölistäväksi tänne. Pitää kiiruulla painella kerrosta ylemmäs pyykkirumbailemaan ja huomisia speden synttäripippaloita ajatellen pitäisi toki kaivella leivontaohjeitakin. Eli kiirutta pitää. Palaan taas paremmalla aikaa. Hyvää keskiviikkoa kaikillen, sano!