Perin merkillisiä sanoisin. Inhottavia ja jollain tavalla jopa kammottavia. Tai niin, yksi uni jota olen nyt nähnyt useampana yönä peräkkäin. Siinä unessa on jotenkin synkkä tunnelma, aavemainen. Se siitä tekeekin kammottavan, se tunnelma, ei niinkään tapahtumat unessa. Unessa kun ei oikeastaan tapahdu oikein mitään. Ainoa tapahtuma on se, että seison useamman suljetun oven edessä yhtä aikaa ja koetan päättää minkä niistä avaisin. Muiden ovien avaaminen kun tietäisi huonoa.

Yäk! Sen verran kammottava se unen tunnelma on ja sen verran vaikea se päätös, että havahdun hereille siihen joka kerta. Tänä aamuna ennen kunnon havahtumista, siinä puolihereillä, ajattelin puoliaivotoiminnalla meneväni ukon kainaloon turvaan unelta. Siihenköhän minä sitten havahduinkin, ukko kun oli jo lähtenyt töihin. Ja tämä uni alkoi samaan aikaan kun aloitimme kunnolla koiramietinnät, mutta voiko koiran miettiminen saada niin kammottavan tunnelman uneen aikaan?

Pääasia, olen nyt hereillä ja ovia on toki valittavana tuossa, mutta huonoin valinta olisi valita ulko-ovi vessaa kaivatessaan, jos tarkkoja ollaan. Tai makkarin ovi ulos pyrkiessä. Kammotusta tästä kotoisasta ovimaailmasta ei kyllä saa aikaan vaikka yrittäisi. Voisi melkein jopa sanoa, että olipa hyvä että ensimmäisenä herätessä oli mielessä kammotusuni. Ei päässyt suoraan ketutuslinjaan vaikka syytä olisi ollut.

Keksikääpä mitä syöttää iltapalaksi natiaiselle, joka ei halua enää puuroja, ei banaania, ei oikein viiliäkään kuin muutaman nokon, jogurttia vain tilkkasen jne jne. Ja lienee turha edes sanoa, että vaihtoehdot jotka kävisi (letut, vohvelit, pannari) ei todellakaan tule kuulumaan meidän jokailtaisiin iltapalavaihtoehtoihin, ehei! Siirränkö hittolainen speden iltapäiväruoan kello seitsemään illalla?

Vappuna kaveri nukkui hyvin. Iltapalaksi olikin sitten grilliherkkuja tyyliin makkaraa, nakkia ja pihviä. Ei ihan normaali-iltapalaksi passaa kyllä nuokaan. Selvästikin tämä iltapalaongelma vaikuttaa myös aamuun, kaveri herää puoli kuudelta huutamaan nälkäkuolemaa. Ja sissus stna sentään, puoli kuudelta aamulla irkku ei ole mikään superhyperkiva äiti, päinvastoin. Ei ole kiva aloittaa aamua kamalalla kiiruulla silmät puoliristissä ja suunnilleen pissit sukassa.

Ja nyt siirryn tutkailemaan päivän töitä. Hyvää tiistaita kaikillen!